Hyvät palvelut, mutta kaukana


Hyvinvointi: Pohjois- karjalaiset ovat tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Ihmissuhteet ja asuinympäristö ovat Pohjois-Karjalassa kunnossa, maakunnan asukkaiden taloudellinen tilanne on korjaantunut vuodesta 1998 ja koettuihin vaikeuksiin on saatu apua. Tämä käy ilmi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton viime syksynä tekemän maakunnan hyvinvointia koskevan kyselyn tuloksista.

Kyselyä varten lähetettiin 5 000:n pohjoiskarjalaiskotiin mittava kyselylomake, vastauksia tuli 2200 eli vastausprosentti oli 44.

- Eniten vastauksia saatiin Ilomantsista, jossa vastausprosentti oli 53, kertoo kehittämispäällikkö Elina Pajula.

Tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia pohjoiskarjalaisista pitää terveydentilaansa hyvänä, samoin ihmissuhteet ovat kunnossa. Muuttoakin kuitenkin myös harkitaan.

- Mutta sitten kun kysytään minne pohjoiskarjalaiset ovat muuttamassa, niin suurin osa suunnitteleekin muuttoa oman kuntansa sisällä isompaan asuntoon, parempien liikenneyhteyksien tuntumaan ja lähelle palveluja. Tai sitten muuttoa suunnitellaan maakunnan sisällä. Suurin syy muuttohalukkuuteen on työ, kertoo Pajula.

Asuinympäristöönsä tyytyväisimpiä ovat kiteeläiset, kontiolahtelaiset ja ilomantsilaiset.

Tiukkaakin taloutta

Rakenteelliset pulmat ja huono työllisyystilanne näkyvät pohjoiskarjalaiset arjessa ja taloudellisessa tilanteessa, vaikkakin taloustilanne on selvityksen mukaan parantunut sitten vuoden 1998, jolloin tehtiin taloutta koskeva edellinen kysely. Silloin runsas neljännes koki taloutensa heikoksi, nyt joka kuudes kotitalous kertoo vaikeuksista selviytyä välttämättömistä menoista. Viidenneksellä on konkreettisia maksuvaikeuksia.

- Vastaavanlaisessa Etelä-Suomessa tehdyssä selvityksessä tuli esille, että siellä ihmiset kaipaavat enemmän lasten päivähoitopalveluja. Meillä kaivattiin lisää tukea toimeentuloon ja maksuvaikeuksiin, kertoo Pajula.

Selvityksessä todetaankin, että kansalaisten kokemuksia etuuksien riittämättömyydestä voi pitää vahvana viestinä siitä, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan valtakunnallista ratkaisua ja poliittista sitoutumista.

- Poliittisia ratkaisuja on jo tehtykin, esimerkiksi kuntien valtionosuuksia on nostettu. Nyt on kuntien asia mihin raha käytetään, uppoaako se johonkin pohjattomaan vai käytetäänkö hyvinvoinnin ja toimeentulon kohentamiseen, sanoo Pajula.

Hätään apua

Pohjoiskarjalaiset kokevat voivansa vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin kysymyksiiin mutta Pajulan mukaan jotain demokratian kriisistä viestii se, että yhteiskunnallinen vaikutusmahdollisuus koetaan vähäiseksi.

Mutta kun apua on tarvittu, sitä on myös saatu. Selvityksen mukaan parhaiten apua saadaan sairauden tai vamman yllättäessä. Sosiaalipalvelut vastaavat tarpeita keskimäärin hyvin, tyytyväisimpiä niihin olivat kesälahtelaiset, heikoimman arvosanan antoivat juukalaiset, mutta sielläkin lopputulos oli hyvä.

- Esimerkiksi Ilomantsissa erityisen tyytyväisiä terveyspalveluihin olivat iäkkäät vastaajat, kertoo Pajula
Hyvät tulokset Ilomantsissa kertovat selvitystä kuulemassa olleiden mielestä kyselyajankohdan tilanteesta, nyt tulos voisi olla jo toinen.

Vapaa-aika on kunnossa

Valtaosin pohjoiskarjalaiset ovat tyytyväisiä tarjolla oleviin hyvinvointipalveluihinsa, parhaiten ovat tarpeisiin vastanneet kirjastot, jätehuolto ja peruskoulut. Ilomantsissa oltiin erityisen tyytyväisiä uimahalliin, vastaajat arvioivat sitä keskimäärin paremmaksi kuin maakunnan muut uimahallit.

- 70 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksiinsa. Se kertoo siitäkin, että täällä arvostetaan ympäristöä ja luontoa, sanoo Pajula.

Selvityksestä on julkaistu kirja Sitkeät seutukunnat, joka on lähtenyt kuntakierrokselle. Tutkimuksen tuloksia on jo esitelty Keski-Karjalassa ja Ilomantsissa, seuraavaksi on vuorossa Eno-Kontiolahden tilaisuus Kontiolahdessa 6.4. Toukokuussa on vuorossa Pielisen-Karjala Nurmeksessa ja Polvijärvi-Outokummun tilaisuus järjestetään myös.

- Sitkeät seutukunnat -nimi nousi tutkimuksen tuloksista. Yleiskuvaksi muodostui kuva moniin asioihin tyytyväisestä maakunnasta, jossa vaikeuksista huolimatta halutaan asua, sanoo Pajula.

Karjalainen 17.3.2004
Leila Virnes