Maaseudusta ei kannata tehdä kaupunkia, vaan sen on annettava olla omanlaisensa: väljä ja kiireetön. Kun nykytekniikan ja vanhojen taitojen annetaan yhdistyä, maaseutu on nykyisille asukkailleen niin hyvä paikka asua, että sinne muuttaa myös uutta väkeä.
Maakuntajohtaja Tarja Cronberg valittiin maaseutuneuvos Eero Uusitalon johtamaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmään, jonka työlle perustuu valtioneuvoston eilen hyväksymä maaseutupoliittinen ohjelma.
Syntyi "Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - metkujen maaseutupolitiikka.

Katottaan etteen päin

Pohjois-Karjalan maaseutupolitiikan suuntaa hahmotteli 15 akateemisesti koulutettua, jatko-opintoja suorittavaa maaseudulla asuvaa ja maaseudulla toimivaa henkilöä.
Tulevaisuuden Pohjois-Karjala: silloin Pohjois-Karjalan maaseudulla vallitsee harmonia ja tasa-arvo. Automaatio ja teknologia on vapauttanut ihmiset teollisen yhteiskunnan työkulttuurista, kuluttamisesta ja kiireestä näennäiseen, mutta luovaan joutenoloon.

Näin se tehhään

Itsensä ja juurensa tuntevat maaseudun asukkaat ovat avarakatseisia ja hyväksyvät tulokkaat joukkoonsa. Pohjoiskarjalaisen maaseudun tulevaisuuden tekevät yhdessä tieto-osaajat ja arkielämän taito-osaajat.
- Arkielämän osaamista - tien auraamista, polttopuiden tekemistä, ruuan kasvattamista - pitää arvostaa nykyistä enemmän, sanoo ohjelman toimittanut tutkija Kirsi Karhio. Maalla asuvan pitää olla aktiivinen ja monialaosaaja tai hänen pitää osata tehdä yhteistyötä toisten kanssa, muuten maalla ei pärjää.

Kyläkoulujen maakunta

Pohjois-Karjalan valtiksi esitetään kyläkouluja, joita voidaan voimistaa muun muassa liittämällä opettajan työhön maaseudun elinkeinoelämän ja kylien kehittämistä.

Lähe mukkaan

Maaseutu ei kuitenkaan kehity vain osaten vaan myös osallistuen. Ryhmä näkee Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että edustuksellisesta demokratiasta siirrytään suoraan demokratiaan.
Paikallisvaaleissa ehdokaslistoille pääsisi vain valitsijayhdistysten kautta, jolloin puoleetkaan eivät saisi ehdokkaitaan suoraan ehdokaslistoille.
Myös nuorille varmistettaisiin kunnallinen vaikutuskanava - ja heille sallittaisiin todellista valtaa.

Leippee ja särvintä

Maaseudun perinteinen toimeentulotapa poikkeaa merkittävästi sekä yrittäjyydestä että palkkatyöstä. Ryhmän mielestä vanhaa reseptiä uudistaen voidaan myös jatkaa: kiiretön yrittäjyys pakkotahtisuuden tilalle, toimeentulon turvaava yrittäjyys liikevaihto- ja voittokriteerien tilalle, naisyrittäjyydelle ja nuorisoyrittäjyydelle arvostusta.
Pohjois-Karjalasta tehtäisiin myös etätyön maakunta, jossa paikallinen tukiverkko korvaisi kaukana sijaitsevan tai kokonaan puuttuvan työyhteisön. Toisaalta verkkoyhteydet varmistaisivat "omat kontaktit" maalle muuttajille, jotka eivät saa vertaistukea naapurustosta.

Karjalainen 6.4.2001
Helena Tahvanainen