Tuupiksen Huiput! :: Maallemuuttajan tietoisku!
Suinpäin ei kannata maalle rynnätä. Tältä sivulta löydät mm. maakuntalehti Karjalaisen
artikkeleja maalla-asumisesta, lukuvinkkejä ja muuta pohjustusta omille mietteillesi siitä,
riittävätkö rahkeesi maallemuuttamiseen.
Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun.
 

Ilomantsi on Martikaisten ykköspaikka


Kävi kuin Kummelin toimittaja Mauno Ahoselle, että saimme toimitukseemme faksin, ei sentään Sapporon talviolympialaisista vaan Helsingistä. Tarkemmin määriteltynä kyseessä oli sähköpostiviesti, jossa luki, että meillä taitaa olla Ilomantsin pisin laituri, olisiko jutun paikka?

Tämä ei ole hesalaisten mahtailua, vaan käytännön sanelema asia, kun Martikaisen perheen kesämökille löytyi paikka Maukkulan Kauniinjärven matalasta päästä. Laiturilla on mittaa hulppeasti kolmisenkymmentä metriä.

- Silti laiturin päässä on vettä vain 70 centtiä, ihmettelee Heikki Martikainen.

Isä-Heikin ja äiti-Tiinan lisäksi Martikaisen perheeseen kuuluvat kaksitoistavuotias Henry ja kymmenvuotias Niko. Pojatkin ovat oppineet suomalaisen mökkiläisen tyyliin saunaan, uimaan, saunaan, uimaan… Talvella voi ajaa mönkijällä järven jäällä ja laskea pulkalla mäkeä.

- Pojat näkevät täällä lunta ihan eri tavalla kuin Helsingissä. Ilomantsi on muutenkin ihana paikkakunta ja tykkään Joensuustakin, Tiina Martikainen hehkuttaa.

Martikaiset viettivät heinäkuussa kolme lomaviikkoa Kauniinjärven rannalla. Ilomantsin kirkonkylällä käytiin joka päivä ja rosvopaistiohjeetkin saatiin kaupasta.

- Täältä mennään ihan viimeiseksi Puuhamaahan ja Särkänniemeen, mutta Ilomantsi on ykkönen. Helsinki on sellainen kivikylä, Tiina Martikainen kuvaa.

Kalaakin löytyy

Martikaisten kesämökkiä rakennettiin neljä vuotta. Eelis Purmonen toimi rakentajana ja myös ammattikoululaisia oli apuna.

- Ekan kesä täällä vietettiin vuonna - 99. Sisustettu on vähitellen. Kirppikseltä on tavaraa haettu. Vanhat huonekalut kelpaavat hyvin.

Kahvia juodaan 50-luvulta peräisin olevan pöydän ääressä ja auringonlaskua saa ihailla suoraan mökin ikkunasta. Se on kuin tv-ohjelmien hetkisen maisemakuva.

Miten sitten polvijärveläissyntyinne Heikki ja helsinkiläinen Tiina ovat päätyneet Ilomantsiin mökkilläisiksi?

- Se on sattumien summa, että ollaan täällä, eikä vaikka Polvijärvellä. Minulle Maukkula on tuttu paikka 80-luvulta asti.

3,5 kilometriä pitkästä Kaunisjärvestä saa kalaakin.

- Puolitoistakiloinen kuha saatiin vetouistelemalla ja siika tarttuu verkkoon. Joku oli saanut kymmekiloisen hauenkin, Heikki sanoo.

Talonmies näkee kaiken

Martikaisen mökille ei kutsumattomien vieraiden kannatta suunnitella keikkaa, sillä silloin voi joutua tekemisiin "talonmiehen" kanssa. Naapurin vasikankokoinen Matti-koira ajaa pois kaikki elefanttia pienemmät vieraat. Muutenkin kolmen mökin yhteistyö pelaa.

- Vahdimme toistemme tavaroita, silloin kun naapuri ei ole paikalla. Ystäviä ollaan keskenämme.

Tiina kehaisee, että Hessu karjalaisena luonteena ystävystyy nopeasti kaikkien kanssa. Sekin on huomattu, että Joensuun torilla ei pitkään tarvitse istua kahvilla, kun joku jo alkaa tuntemattoman kanssa puhella. Jos Helsingissä tekee saman tempun, johon sitä katsotaan, että mistähän hoitolasta tuokin on karannut.

Maukkulassa kun luonnon keskellä ollaan, niin eläinkavereitakin löytyy paljon omien kaupunkilaiskissojen lisäksi: sorsia, joutsenia, susia, karhuja ja itikoita. Järvellä paahtaa menemään tuttu sorsaperhe Kyllikin ja Kalevin johdolla, mutta joutsenia ei ole kevään jälkeen näkynyt. Talvella vieraili mökin kuistilla susia, Heikin laskujen mukaan kolme.

- Talvella täällä on todella pimeää, omaa kättä ei näy, Tiina tuumaa.

Helmikuussa oli ulkona pakkasta 27 astetta, mutta mökissä lämpöä piisasi.

- Monta lomaa täällä varmaan vielä vietetään, Heikki uskoo.

Martikaisiakin on pyydetty muuttamaan Ilomantsiin pysyvästi, mutta vielä ei ole houkuttelijoita tärpännyt. Heikki työskentelee Helsingissä yksityisyrittäjänä ja Tiina tutkinta-assistenttina.

Pogostan Sanomat 30.8.2004
Jari Pieviläinen

 
Seuraava >>
Oravanpyörästä kyläidylliin
Helsingin Sanomat 02.08.2004
 

Iltapuhteita:

Maallemuuttajan selviytymisohjeet >>>
Ilomantsin ja Tuupovaaran vahvuudet ja heikkoudet asuinkuntana >>>
Maallemuuttajan pikatesti >>>
Lukuvinkkejä >>>
Suuri maaseutukysely - City-lehti 14/98 >>>


Maallemuuttoon liittyviä lehtileikkeitä
Tuutsie sai tulijat liikkeelle Pogostan Sanomat 20.12.2004
Lämmin kädenojennus on osoitus kiinnostuksesta Karjalainen 1.11.2004
Maaseudun vastainen propaganda ajaa kansaa pääkaupunkiseudulle Helsingin Sanomat 31.10.2004
Neljäsosa käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella Karjalainen 31.10.2004
Tulomuuttohanke ja oma rauha vetävät Ilomantsiin Karjalainen 13.10.2004
Nuoret viihtyvät maakunnassa Karjalainen 2.10.2004
Mikä maakunta, mitkä mahdollisuudet Karjalainen 2.10.2004

Ilomantsi on Martikaisten ykköspaikka Pogostan Sanomat 30.8.2004
Oravanpyörästä kyläidylliin Helsingin Sanomat 02.08.2004
Kylä tarjoaa turvallisuutta - Virta vie kaupunkiin Helsingin Sanomat 02.08.2004

Kiinteästi Kiinteistöpäivään Pogostan Sanomat 01.07.04
Elämisen taso tulomuuttajalle tärkeämpää kuin elintaso Karjalainen 16.06.2004
Tulomuutto kiinnostaa Pogostan Sanomat 31.5.2004

Vikaherkät alueet pois langan päästä Karjalainen 19.05.2004
Vastamyrkkyä muuttoliikkeelle Karjalainen 18.05.2004
Hyvät palvelut mutta kaukana Karjalainen 17.3.2004
Kunnat hamuavat asukkaita kaikin keinoin Karjalainen 15.3.2004
Uudet asukkaat tuoneet elämänpaloa Ilomantsiin Pogostan Sanomat 17.2.2004
Laajakaistayhteydet tulossa Ilomantsin kuuteen maaseutukylään Karjalainen 17.2.2004
Kiinteistöpörssiin tarvittaisiin tulijoille lisää tarjottavaa Pogostan Sanomat 26.2.2004
Tuutsie, sehän tehosi! Pogostan Sanomat 12.2.2004
Maaseudun moninaiset Karjalainen 25.1.2004
Kuka on viimeinen lähtijä, joka voi sammuttaa valot? Karjalainen 14.01.2004
Emännistä uranaisiksi Karjalainen 12.01.2004
Palvelut hillitsevät lähtöhalua Karjalainen 6.12.2003
Kunnat houkuttelevat maallemuuttajia monella tapaa Karjalainen 23.11.2003
Kutistuvat kunnat eivät haali asukkaita Karjalainen 17.11.2003
Minä en lähtenyt Karjalainen 12.10.2003
Pohjois-Karjalan väkimäärän laskussa selvä käänne parempaan Karjalainen 25.7.2003
Alkuvuosi Tuupovaarassa muuttovoitollista Pogostan Sanomat 9.6.2003
Kotiseutu on tärkeä korkeasti koulutetuille Karjalainen 17.4.2002
Kesämökin muutto vakituiseksi asunnoksi kuntien päätettäväksi Karjalainen 6.4.2003
19 000 ihmistä aikoo muuttaa pois pääkaupunkiseudulta,
yli 150 000 harkitsee samaa. - 12 syytä muuttaa
Suomen Gallup
Syrjäseuduista hyvän elämän laboratorioita? Karjalainen 4.2.2003
Miten kiinnostus maallemuuttoon voitaisiin realisoida? Karjalainen 2.11.2002
Pohjois-Karjalaan muuttava saa tilavamman asunnon Karjalainen 17.8.2002
Ilomantsi-Tuupovaaran seudulla turvallista elää Karjalainen 24.5.2002
Nuoret tarvitsevat tunnesiteen jäädäkseen kotiseudulleen Karjalainen 12.3.2002
Pako Maalle City-lehti nro 14/2002
Maaseutu ei voi olla kaupunkikopio Karjalainen 6.4.2001
Maallemuuttaja voi olla menestyjä Oulun Eteläinen 5.05.2000

 

Takaisin ylös

  
Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Takaisin alkuun Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi? Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten.