Pohjois-Karjala: Paras paikka maailmassa, kaukana asiakkaista, vahva identiteetiltään, ohut yrittämisen kulttuuri, ei ime osaajia, toimiva koulutusjärjestelmä, motivoitunutta työvoimaa.

Onko Pohjois-Karjalalla yrittämisen ja bisneksen teon edellytyksiä? Karjalainen kysyi reilun 40 yrittäjän, yritysjohtajan ja vaikuttajan näkemyksiä maakunnan sijainnista, ihmisistä, työvoiman riittämisestä, osaamisesta.

Yrityksiltä kysyttiin myös harkitsevatko ne toiminnan laajentamista Pohjois-Karjalassa vai siintääkö näköpiirissä siirtyminen muualle. Useimmat vannoivat maakuntauskollisuutta mutta raakaa arkea on sekin, että kasvu ja kilpailukyvystä huolehtiminen kirivät sijainnin edelle. Työvoiman saatavuus, sitoutuneisuus ja koulutustarjonta nousevat vastauksissa ehdottomiksi maakunnan valteiksi.

Vahva maakuntakeskus

- Erittäin tärkeä pointti on yksi selkeä maakunta keskus, eli Joensuu. Tämä varmistaa vetovoimaisuuden ja sen etteivät resurssit hajoa, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen toteaa.
Hämäläinen näkee ehdottomana valttina myös maakunnan toimeliaiden yhteistyön: maakunnan suuret toimijat ajattelevat hänen mielestään kiitettävästi Pohjois-Karjalan etua.

Lähellä ja niin kaukana

Kuitenkin 438 kilometrin etäisyys Helsinkiin ja ylipäätään Euroopan ja maailman vientiporteille koetaan lähtökohtaisesti pitkäksi.
-Etäisyys asiakkaista ja toimittajista on maakunnan heikkous. Miten voi perustella toiminnan sijoittamista alueille, johon suurin osa raaka-aineista, komponenteista ja epäsuorista materiaaleista tuodaan muualta ja jossa tuotteilla ei käytännössä ole lainkaan asiakkaita, Perloksen johtaja Keijo Riuttala pohtii.
- Tosiasia on, että etäisyys aiheuttaa matkustamista, rahtikuluja, ajanhukkaa - eli lisäkustannuksia, Riuttala lataa.
- Kuljetusmatkat ovat kohtuullisen pitkät. Mutta toisaalta käyttämämme raaka-aine, erinomainen vuolukivi löytyy maakunnan kallioperästä, Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sivonen huomauttaa.

Venäjän merkitys

Myös Venäjän läheisyys nousee esille vastauksissa. Pääosin yritysjohtajat näkevät Venäjän läheisyyden mahdollisuutena. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen pitää rajanaapuria positiivisena mahdollisuutena: metsäkonevalmistaja tunnistaa rajan takaa asiakkaita.
Toisenlaisiakin äänenpainoja kuuluu. Erään johtajan mukaan "Syrjässä ollaan ja tyhjää takana, ei sille mitään voi. Venäjän läheisyys ei tule kääntymään meille eduksi, koska rajan takana on Venäjän näkökulmasta katsottuna takamaata."
Pohjois-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Antti Heliövaara puolestaan muistuttaa maakunnan sijainnin olevan annettu tekijä joka kääntyy jopa eduksemme.
- Syrjäinen sijainti tuo joissakin tekemisissä haittaa mm. kuljetuskustannusten muodossa. Mutta toisaalta liikenteen kehittyminen sekä ihmisten liikkumisen että tiedonsiirron osalta parantaa asemiamme koko ajan.

Paremmin tuottein

- Etelä-Suomen yritykset arvostavat palveluntarjoajaa, joka näkee vaivan ottaa yhteyttä ja tulla esittelemään tuotteitaan Helsinkiin asti, Media- ja viestintä alalla toimiva Medialinja Oy:n Jouni Matero kehuu. Hän on myös havainnut, että jollakin tavalla Pohjois-Karjalaisia pidetään etelässä muita rehellisempinä.
Toki Materokin on törmännyt asenteeseen, jonka mukaan maakunnasta tulevat ovat vain näpertelijöitä, joiden tuotteet eivät voi olla hyviä tai toimivia.

Ennakkoluulot pois

- Omaleimainen kulttuuri, puhdas ja kaunis luonto, käymme kauppaa ympäri Suomen ja Pohjois-Karjalalla tuntuu olevan vahva imago, iloitsee viinivalmistaja Peltohermannin aluemyyntivastaava Vesa Kervinen. Kervisen kokemuksen mukaan Pohjois-Karjalan sijainti, puhtaus ja kulttuuri ovat hyvin tiedossa pääkaupunkiseutua myöten.
Maakuntalehti Karjalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi maakunnan heikkouksia lähinnä henkisiksi.
- Muutosten sietämisen kyky on valitettavasti hivenen matala. Suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus tuovat luovuutta, joka taas tuottaa toimeentuloa ja menestystä.
Kiitoautojen Pentti Korhonen uskoo positiivisen ajattelun voimaan.
- Pohjois-Karjala on perusvarustukseltaan niin hyvässä tällingissä, että meillä on kaikki edellytykset toteuttaa pohjois-karjalainen unelma - eli kääntää niin sanotun luontaisen kehityksen suunta 180 astetta.

Työlle tekijät

Karjalaisen kyselyssä yritykset kiittelivät mutkatonta yhteydenpitoa eri oppilaitoksiin: oppilaitokset kuulostelevat varsin herkällä korvalla viestejä yritysmaailmasta. Pohjois-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jouni Mönkkönen tohtii kuitenkin varoitella.
- Koulutus on yrittäjyydenkin edellytys. Mutta jos kaikki lähtevät yliopistoon ja ammattikorkeakouluun, meiltä loppuvat oikeat duunarit. Ilman nuohoojaa, sähkö- ja putkimiestä emme pärjää.
Merkittävää on maakunnan kuntien aktiivisuus. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen johtaja Matti Kuosmanen jyrähtää: Omat potentiaalit pitää etsi lähteä maailmalta poimimaan, kun yritykset osoittavat merkkejä työntymisestä etelän ruuhkasta muualle. Ei virastoissa kirjoituspöydän takana voi odottaa, että joku tulisi ja kolkuttaisi!
- Ammattilaiset ovat valmiita muuttamaan tänne PKO:n toimitusjohtaja Hämäläinen näkee, myöntäen, että toisaalta täällä on vaikea pidätellä sellaisia ihmisiä, jotka haluavat nopeasti edetä urallaan; kaikille ei ole aina tarjolla yhä haasteellisempaa työtä.

Karjalainen 02.10.2004
Sirkka-Liisa Salmela