Hyvä synnyinkuntani,
minä en lähtenyt Kaikki eivät
lähde pois. Yli puolet välisuomalaisista asuu yhä samassa kunnassa,
jossa ovat syntyneet. Paljasjalkaisten tilasto (Suomen
tilastokeskus) - Pohjois-Karjala 51,1 Syntymäkunnissaan asuvat 1950 tai
sen jälkeen syntyneet: | Eno
66,9 | Liperi 50,1 | | Ilomantsi
71,9 | Nurmes 58,6 | | Joensuu
41,6 | Polvijärvi 67,2 |
| Juuka 74,9 | Pyhäselkä
44,5 | | Kesälahti 62,5 | Rääkkylä
65,7 | | Kiihtelysvaara 46,2 | Tohmajärvi
59,3 | | Kitee 65,5 | Tuupovaara
66,9 | | Kontiolahti 37,3 | Valtimo
71,2 | | Outokumpu 59,8 | Värtsilä
52,8 | | Lieksa 43,2 | |
Tilastokeskuksen tilasto kertoo niiden välisuomalaisten
määrän, jotka eivät ole lähteneet synnyinseudultaan.
Tai ovat lähteneet, mutta palanneet takaisin. Parhaimmillaan
Tilastokeskuksen tilasto paljastaa nousevan suunnan: - Puolentoista vuoden
aikana muuttoluvut ovat tasaantuneet. Muuttovoittoisia alueita on enemmän
ja myös pienet kunat ovat saaneet muuttajista osansa, professori Hannu
Tervo sanoo. -Sellaisten paluumuuttajien osuus on kasvava, jotka hakevat
parempaa elämisen tasoa muualta kuin kasvukeskuksista. Usein muutolla
pyritään lisäämään hyvinvointia, halutaan parempaa
elämää. Tutkijat ovat myös huomanneet,
että paikallaan pysymistä voivat selittää seikat, joita ei
ulkoisesti pysty havaitsemaan. - Esimerkiksi kotiseuturakkaus ja arvot. Ihmiset
ovat erillaisia - toiset voivat olla enemmän urasuuntautuneita, toisille
riittää koulutusta vastaava työpaikka ja kohtuullisen turvattu
toimeentulo, Satu Nivalainen havainnolistaa. Vaikka kotiseudulta
lähdetään, se ei aina tarkoita sitä, että kotiseutu unohdettaisiin
tai siitä ei oltaisi ylpeitä, tutkija Anna Tuhkanen korostaa. Hänkin
kuuluu lähtijöihin. - Kotiseutu ja niin sanotut juuret saattavat
jopa toimia vahvana henkisenä voimavarana. On hyvä tietää
olevansa kotoisin jostain ja omaksuneensa kotipaikkansa arvoja ja kenties perinteisiä
tapojakin. Karjalainen 12.10.2003 Marja Riitta Vuorela
|