Pendelöinti: Yhteiskunta ei tarjoa pitkämatkalaisille näiden tarvitsemia palveluja.

Noin neljäsosa eli reilut 15 000 pohjoiskarjalaisista työntekijää käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Luku on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, vuonna 1991 pendelöijiä oli Pohjois-Karjalassa noin 7000.
Suurin osa työntekijöistä pysyy töissä ollessaankin maakuntarajojen sisäpuolella, vain viitisen prosenttia työikäisistä suunnistaa työmatkallaan Pohjois-Karjalan ulkopuolelle.
Vuoden 2001 tilastojen mukaan Joensuun merkitys Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden keskuksena on lisääntynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joensuulaiset kävisivät töissä vain omalla alueellaan; samalla kun sisäänpendelöinti Joensuuhun on kasvanut, on ulospendelöinti Joensuusta kasvanut sitäkin nopeammin.

Yleensä käytännön sanelema pakko

Pendelöinnin lisääntyminen voi olla seurausta alueellisen työnjaon kehityksestä, yritysten muuttuneesta työvoiman käytöstä sekä työntekijöiden muuttuneesta työmarkkinakäyttäytymisestä, arvelee Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden rakennetta ja toimintaa tutkinut Karjalan tutkimuslaitoksen työryhmä.
- Ammatillisesti ja koulutuksellisesti erilaistuvassa yhteiskunnassa työntekijät joutuvat ja ovat valmiita hakemaan työpaikkaa yhä kauempaa asuinpaikkakunnasta.
Suurimmalle osalle työntekijöistä pendelöinti ei ole vapaaehtoinen valinta vaan käytännön sanelema pakko. Pisimmät työmatkat ovat yleensä hyvin koulutetuilla ihmisillä, joille ei omalta asuinpaikkakunnalta löydy koulutukseen soveltuvaa työtä.
Suuri osa Pohjois-Karjalan sisäisestä pendelöinnistä tapahtuu puolen tunnin ajomatkan sisällä Joensuusta. Puoli tuntia on aika, jota ei vielä mielletä pitkäksi työmatkaksi.

Maaseudun rauha vie ympäristökuntiin

Joensuussa työskentelevistä moni valitsee asuinpaikakseen Joensuuta mieluummin jonkun sen ympäristökunnista.
Arvioihin lähikuntien pienemmän veroäyrin houkuttelevuudesta Pohjois-Karjalan liiton maakuntatutkija Kimmo Niiranen ei usko.
- Omakotitalo ja maaseudun rauha yhdistettynä Joensuussa sijaitsevaan työpaikkaan on yhdistelmä, joka kiinnostaa varsinkin vastavalmistuneita.
Maaseudun rauha ja halvemmat asuin- ja tonttineliöt peittoavat ihmisten mielestä työmatkan pidentymisen mukanaantuomat työmatkakustannukset. Pitkämatkalaiset työssäkävijät ovat tutkimusten mukaan tyytymättömiä julkisen liikenteen palveluihin, joten useat perheelliset pendelöijät hankkivat työmatkojaan varten perheeseen kakkosauton.
- Asuinympäristö ja asumisen mukavuus painavat vaa assa työmatkakustannuksia enemmän, arvelee Kimmo Niiranen.

Kuntien huomioitava paremmin

Pitkät työmatkat ovat yleistyneet, mutta yhteiskunnassa pitkämatkalaisia ei ole juurikaan huomioitu, pitkien työmatkojen kustannukset ja sosiaaliset seuraukset ovat jääneet pääosin yksilöiden kontolle.
Pendelöintiä tutkineet pitävätkin tärkeänä, että pitkiä työmatkoja kulkevia ja heidän perheitään varten tuotettaisiin parempia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä erilaisia kustannusten tasausjärjestelmiä. Työnantajat voisivat tukea pendelöijiä esimerkiksi työaikajoustojen ja etätyömahdollisuuden avulla, ja viranomaiset huomioimalla työmatkakustannukset paremmin verotuksessa.
Kunnille ulospendelöijät ovat tärkeitä veronmaksajia, joita kuntien olisi syytä vaalia turvaamalla heille heidän tarvitsemansa palvelut.

Lähteinä käytetty: Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa; Arja Jolkkonen, Riitta Kilpeläinen, Pertti Koistinen, Arja Kurvinen ja Mikko Haarala. Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus; Arja Jolkkonen, Ari Jolkkonen ja Tiina Soininen. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos.

Karjalainen 31.10.04
Jentta Ilanmaa