Hyvinvointikysely: Työn puute ja toimeentulo suurimmat huolet

Tuoreen hyvinvointiselvityksen mukaan elinympäristö ja toimivat palvelut ovat asioita, jotka pitävät pohjoiskarjalaiset kotikunnoillaan. Maakunnan asukkaat pitävät asuinympäristöään muuta Suomea turvallisempana. Tarjolla oleviin palveluihin ollaan varsin tyytyväisiä.

Elinympäristö ja toimivat hyvinvointipalvelut ovat asioita, joiden arvioidaan varmistavan pohjoiskarjalaisten pysymistä maakunnan alueella. Näin todettiin sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toteuttamassa tutkimuksessa, joka julkistettiin Joensuussa perjantaina. Julkistamisen yhteydessä vietettiin myös Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen 65-vuotisjuhlaseminaaria.

Tuore hyvinvointikysely tehtiin tänä syksynä ja siihen osallistui 2 200 kotitaloutta ympäri Pohjois-Karjalaa. Kyselyssä tiedusteltiin laajasti vastaajien mielipiteitä ja kokemuksia alueen palveluista sekä vastaajien omasta hyvinvoinnista.

Pienet tulot kuormittavat

Sosiaalineuvos Elli Aaltonen sanoi seminaarissa pitämässään puheessa, että tutkimuksen taustalla on edelleen ikäviä tosiasioita.
- Maakunnasta vähenee vuoteen 2030 mennessä 26 000 ihmistä, työttömyysaste on korkea ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Eikä mitään hyvää tämänkään selvityksen perusteella, kysyi Aaltonen puheessaan.

Huono työllisyystilanne heijastuu monissa vastauksissa maakunnan kansalaisten arkielämään ja taloudelliseen tilanteeseen. Joka kuudennella kotitaloudella on vaikeuksia selvitä välttämättömistä menoista ja viidenneksellä on konkreettisia maksuvaikeuksia. Huomionarvoista kuitenkin on, että kahdella kolmanneksella ei ole taloudelliseen toimeentuloon liittyviä ongelmia.

Työttömyyden lisäksi erityisesti opiskelu ja pienet eläkkeet tekevät toimeentulosta varsin tiukkaa. Kaikkiaan pohjoiskarjalaiset pitävät kuitenkin taloudellista tilannetta parempana kuin viisi vuotta sitten.

Tutkimuksen mukaan taloudelliseen toimeentuloon liittyvät ongelmat eivät viesti pelkästään Pohjois-Karjalan tilanteesta, vaan laajemmin suomalaisen toimeentuloturvajärjestelmän toimivuudesta. Kansalaisten kokemukset ovatkin vahva viesti siitä, että tähän ongelmaan tarvitaan valtakunnallinen ratkaisu.

Asuinympäristöä pidetään turvallisena

Kyselyyn vastanneet maakunnan asukkaat ovat tyytyväisiä erityisesti asuinympäristöönsä. Luonto, siihen liittyvät harrastukset sekä asuinalueen viihtyvyys ja turvallisuus koetaan suurina voimavaroina. Ihmissuhteet ovat tärkeitä, ja pohjoiskarjalaiset kokevat myös henkisen vireytensä ja mielialansa hyväksi. Turvallisena asuinympäristöään pitää valtaosa vastanneista ja turvallisuus koetaan myönteisempänä kuin muualla Suomessa.

- Kansalaislähtöisyys on tärkeä hyvinvoinnin tuntemusten vahvistaja. Vireys ja hyvä mieliala tarvitsevat riittävästi huolenpitoa. Näihin ihmisten omiin kokemuksiin hyvinvoinnista tulee uskoa ja niiden varaan voidaan rakentaa nykyistä parempaa Pohjois-Karjalaa, Aaltonen totesi.

Vaikuttamisen mahdollisuudet niin yhteiskunnallisiin asioihin ja ympäristöön koetaan puuttelliseksi. Kaikista heikoimmilla tässä suhteessa ovat työttämät ja iäkkäimmät. Vaikuttaminen omaan elämään on lisääntynyt siitä, kun kysely toteutettiin edellisen kerran viisi vuotta sitten.

Oman kunnan palvelut tärkeitä

Tutkimuksen mukaan pohjoiskarjalaiset ovat varsin tyytyväisiä tarjolla oleviin palveluihin. Yli puolet pitävät palveluita hyvänä ja neljännes huonona. Tyytyväisimpiä ollaan Joensuun seutukunnassa ja vähiten palveluja arvostetaan Keski-Karjalan seutukunnassa.

Terveys- ja muut peruspalvelut koetaan paremmin tarvetta vastaavina kuin sosiaalipalvelut. Palvelujen saatavuutta omassa kunnassa pidetään siinä määrin tärkeänä, että se heijastuu selvästi muuttoaikeisiin. Tutkimuksessa todetaan, että kuntien ja kylien elinvoimaisuuden ja asukkaiden säilymisen kannalta välttämättömät peruspalvelut on turvattava.

Pohjoiskarjalaisista muuttoa suunnittelee kaikkiaan 29 prosenttia: heistä 18 prosenttia aikoo muuttaa maakunnan sisällä ja 11 prosenttia suunnittelee siirtymistä maakunnan ulkopuolelle. Kaikista muuttoa suunnittelevista yli viidennes katsoo erääksi syyksi parempien palveluiden etsimisen. Tärkeimpiä muuttoon vaikuttavia syitä ovat lisäksi työ ja paremmat liikenneyhteydet.

Kyselyn mukaan maakunnan asukkaat mieltävät seudullisuuden tarkoittavan palvelujen etääntymistä. Toisaalta sen nähdään turvaavan palvelutarjontaa ja mahdollistavan palvelujen käyttöä yli kuntarajojen. Erityisesti postipalveluiden, lasten päivähoidon, sekä terveyspalveluiden tulisi sijaita omalla paikkakunnalla. Palveluista heikoimmiksi arvioidaan kulkumahdollisuuksien puute julkisiin palveluihin

Karjalainen 6.12.2003
Janne Kettunen