Samalle rahamäärälle enemmän vastinetta kuin Etelä-Suomessa

Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan muuttava saa entiselle asunnolleen täällä jopa kolme tai neljä kertaa enemmän vastinetta. Moni muuttaja ei kuitenkaan käytä kaikkea entisen asunnon myymisestä saatua rahaa uuteen asuntoon, vaan jättää osan säästöön tai ostaa erotuksella vaikkapa kesämökin.
Läheltä Helsingin keskustaa ostetusta asunnosta saa pulittaa helposti kolmin- tai nelinkertaisen hinnan vastaavaan joensuulaiseen asuntoon verrattuna. Tai pikemminkin: Sillä rahalla, jolla saa Pohjois-Karjalasta 60 neliön asunnon, on hankala saada Helsingistä mitään.

Idylli haussa

Vaikka muuttajien mieltymykset eroavatkin toisistaan tiettyjä yhteisiä piirteitä löytyy silti.
- Aika monella on, varsinkin sellaisilla jotka ovat lähtöisin täältä, on toiveena kesämökki, kertoo kiinteistövälittäjä Seppo Korhonen.

Helsingistä Pohjois-Karjalaan muuttavalle asuntojen yleinen taso on ilon aihe. Täällä useimmissa asunnoissa on sellaisia ominaisuuksia, joista pääkaupunkiseudulla joutuisi maksamaan vielä reilusti lisää.
- Varsinkin Helsingissä on vaihtelevaa asuntokantaa. Voi olla, että siellä ei ole parveketta tai saunaa ja autopaikat etenkin on harvassa, Korhonen luettelee.

Tulomuuttajia auttavan Imago 2006:n projektipäällikkö Reijo Muje ei ole huomannut suurta vaihtelua tulomuuttajien asuntotoiveissa.
- Lähinnä on kausittaista vaihtelua. Monilla on kyllä valmiina jo mielikuva siitä, millaisen paikan haluaa, hän toteaa.

Yhdistykseen otetaan yhteyttä useimmiten siinä vaiheessa, kun työpaikka on jo tiedossa mutta asunto on vielä ostamatta. Monet hankkivatkin ensin vuokra-asunnon ja etsivät ostettavaa taloa kaikessa rauhassa.

Elämänmuutos on mahdollisuus

Muje arvelee, että tulomuuttajat hankkivat Pohjois-Karjalasta entisiä asuntojaan isompia huoneistoja myös muista syistä kuin halvempien hintojen innoittamina.
- Tietenkin asunnon muotoon vaikuttavat lapset, harrastukset ja lemmikit, mutta kuitenkin elämänmuutoksen yhteydessä on mahdollista toteuttaa vähän haaveitaan, ja moni vaihtaa tilavampaan, hän kertoo.

Tulomuuttajien yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1999. Sen jälkeen yleisissä asenteissa on tapahtunut kehitystä.
- Keskusteluilmapiiri on muuttunut, nyt voidaan ajatella asumista muuallakin kuin tiheissä keskittymissä. Elämää voi harkita järjestettäväksi uudella tavalla muuton yhteydessä, yrittäjänä tai etätyön kautta, Muje listaa myönteisiä muutoksia.

- Tulijoita olisi hyvin, kunhan täällä vaan voidaan tarjota työpaikka tai yritysmahdollisuus ja olla muutenkin vastaanottavaisia, hän arvioi.

Karjalainen 17.8.2002
Olli Sulopuisto