Naistyöpaikat: uusien asukkaiden houkuttelemiseksi, myös puolisoille pitäisi löytyä työpaikkoja.

Perheen muuttopäätös paikkakunnalta toiselle on iso ratkaisu ja valtava elämänmuutos. Lapsiperheissä äidin työpaikka määrää pitkälti asuinpaikan. Mies on se, joka ajaa pitkiä työmatkoja.

- Näinhän se juuri on. Outokummussa, missä on paljon teollisuutta, käy paljon töissä naapuripaikkakuntien miehiä. Vaimo ja lapset asuvat muualla, esimerkiksi Joensuussa, Josek Oy:n yritysneuvoja Raimo Tölli toteaa.

- Kunnan peruselinkeinorakenteesta näkee melkein suoraan työpaikkojen jakautumisen naisten ja miesten työpaikkojen välillä, projektipäällikkö Seppo Tiainen TE-Keskuksen ennakko2010 hankkeesta sanoo. Jos hyvän työpaikkaomavaraisuuden kuntiin halutaan uusia asukkaita, pitäisi huomio kiinnittää naisten työpaikkoihin.

Mies- ja naisalat näkyvät

- Jokaista teollisuuden naistyöpaikkaa kohti on peräti 2,5 kertainen määrä miestyöpaikkoja. Tai ehkä on väärin puhua mies-/naistyöpaikoista, ne on vaan täytetty valtaosin miehillä. Teollisuudessa on siis naisilla työpaikkoja 3322 ja miehillä 8318, Seppo Tiainen sanoo.

Liperi naisvaltaisin

- Uskon, että naisilla on tulevaisuudessa mahdollisuus, sijoittua yhä paremmin teollisuuteen, mutta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin tarvitaan paljon työllisiä seuraavan 10 vuoden aikana, sillä paljon nykyisiä työntekijöitä on jäämässä eläkkeelle. Ikärakenne myös vanhenee, joten työvoiman tarve toimialalla kasvaa entisestään, Niina Jaako, projektitutkija Pohjois-Pohjanmaan eEnnakointiprojektista pohdiskelee.

Naisille työpaikkoja tarjoavat hoivalaitokset näkyvät jo nyt tilastoissa.

- Naisvaltaisin työpaikka rakenteeltaan näyttäisi olevan Liperi. Siellä selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi Honkalampi ja Kaprakka. Muita naisvaltaisia kuntia ovat Joensuu, Polvijärvi, Ilomantsi sekä Tohmajärvi. Maakunnan miesvaltaisin kunta on Värtsilä, missä rajaan ja sen palveluihin liittyvät työpaikat ovat hyvin miesvaltaisia, Seppo Tiainen analysoi.

Nuorten naisten sijoittumista työmarkkinoille rajoittaa edelleen perhe.

- Naisilla on yleensä vastuu lasten hoidosta ja synnyttämisestä. Tämä vaikeuttaa vakituisen työpaikan saantia. Määräaikaisen työn perässä harvemmin kannattaa muuttaa, varsinkaan jos miehellekään ei työtä löydy. Niina Jaako analysoi.

Laman jälkeen pätkätyöt ovat yleistyneet. Pätkätöitä tekevät erityisesti naiset. Naisista 32% työskentelee erilaisissa pätkätöissä. Miehillä vastaavaa osuus on 18%.
- Vuonna 2003 suomalaisista naisista 67,8 % teki jatkuvaa kokopäivä työtä, miesten vastaava luku on 82,1 % , Jaako huomauttaa.

Pohjois-Karjalassa on kehitys ollut naisia suosivaa.

- Vuoden 1998 lopusta lähtien naistyöpaikkojen kehitys on ollut suotuisampi. Naistyöpaikkojen kasvu on ollut lähes kaksinkertainen miehiin verrattuna, naistyöpaikkojen määrän kasvu on 5,1 ja miesten 2,7 prosenttia. Tässä on selityksenä elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen. Toisaalta teollisuudessa on ehkä palkattu enemmän naistyöntekijöitä. Yksi selittävä tekijä on tietysti alkutuotanto ja sen työpaikkojen väheneminen, valtaosa tämän toimialan työpaikoista on miehillä, Seppo Tiainen toteaa.

Karjalainen 18.05.04
Timo Riistaniemi