Tuupiksen Huiput! :: Maallemuuttajan tietoisku!
Suinpäin ei kannata maalle rynnätä. Tältä sivulta löydät mm. maakuntalehti Karjalaisen
artikkeleja maalla-asumisesta, lukuvinkkejä ja muuta pohjustusta omille mietteillesi siitä,
riittävätkö rahkeesi maallemuuttamiseen.
Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun.
 

Vikaherkät alueet pois langan päästä

TeliaSonera tarjoaa uutta liittymävaihtoehtoa syrjäseuduille.


TeliaSonera on kyllästynyt syrjäseutujen toistuvasti katkeavien puhelinlinjojen korjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja yrittää saada asukkaat vaihtamaan kiinteän liittymänsä matkapuhelimeen tai vaihtoehtoisesti suostumaan lankaliittymän viimeisen osuuden korvaamiseen langattomalla yhteydellä.
Meneillään olevan kampanjan myötä yhtiö on tarjonnut uutta liittymätyyppiä jo yli 3 000 vikaherkimmillä alueilla asuvalle asiakkaalleen ympäri maata, ja noin 700 kiinteää liittymää on jo muutettu osittain langattomiksi.
Kampanjaetuna kiinteästä lankaliittymästä kokonaan luopuva palkitaan 300 eurolla ilmaista puheaikaa, mutta jos kiinteän liittymän haluaa pitää esimerkiksi internetin käyttöä varten, onnistuu se vaikka lankayhteys puretaankin.
Teknisesti asia on järjestetty siten, että yhteys asuinrakennuksesta lähimmälle tukiasemalle otetaan langatonta gsm-verkkoa hyväksi käyttäen. Talon seinään tulee antenni ja sisälle asennetaan sähköllä toimiva yhteyslaite, johon perinteinen lankapuhelin kytketään.
- Tilanne on vähän sama kuin että kännykkä kiinnitettäisiin seinään kiinni, valottaa TeliaSoneran Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon johtaja Jouni Mustonen.
- Yhteyslaitteen virrankulutus on todella pieni, joten sähkön aiheuttamia lisäkustannuksia ei tarvitse pelätä, vakuuttaa Mustonen.
TeliaSoneralta vakuutetaan, etteivät muutokset vaikuta puheluiden eivätkä kuukausimaksujen hintaan.
Myös puhelinnumero ja puhelinkone säilyvät muuttumattomina.

Pohjois-Karjala edelläkävijänä

Harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa on paljon alueita, joiden TeliaSonera haluaa pikaisesti siirtyvän langattomaan aikakauteen. Maakunta on kahden vuoden ajan ollut yksi kokeilualueista, ja yli 200 taloutta onkin jo vaihtanut kiinteän liittymänsä osittain langattomaksi.
Tulevan kampanjan myötä kirje lähtee vielä noin 350 taloudelle.
Kokemukset ovat asiakastutkimusten mukaan olleet hyviä.
- Langaton yhteys on havaittu paljon luotettavammaksi. Lisäksi internetin käyttö onnistuu paremmin, kertoo johtaja Jouni Mustonen.
Siitä, toimiiko yhteys varmasti, ei tarvitse Mustosen mukaan olla huolissaan.
- Gsm-verkko peittää lähes 100 prosenttia Suomen maa-alueesta, mutta silti kuuluvuus testataan jokaisessa paikassa erikseen ennen kuin lankayhteys puretaan.
Sähkökatkosten varalta laitteessa on vara-akku, jossa riittää virtaa noin kolmeksi tunniksi.
Linjojen korjaamisesta aiheutuvien kustannusten lisäksi TeliaSonera ajaa langattomuuteen myös huoli asiakastyytyväisyydestä.
Useimmiten linjat katkaisee salamanisku tai kaatunut puu, ja jälki on tuhoisaa.
- Katkennut puhelinlinja vaatii usein kokonaan uuden yhteyden rakentamisen ja silloin asiakas saattaa joutua odottamaan puhelimen toimintakuntoon palauttamista jopa viikon. Kyllä tällaiset odotusajat hermostuttavat.
Langaton liittymä on ensikokemusten perusteella osoittautumassa odotetun luotettavaksi.
- Ainoat viat ovat oikeastaan liittyneet päätelaitteen akkuihin, joita ei niitäkään tarvita kuin sähkökatkoksen yllättäessä. Esimerkiksi salamaniskuille päätelaitteet eivät ole herkkiä, vakuuttaa Mustonen.

Laajakaista pitää linjat kunnossa

Tilastokeskuksen viime marraskuussa valmistuneen tutkimuksen perusteella enää vain kuusi prosenttia Suomen talouksista on pelkästään kiinteän puhelinliittymän varassa, kun taas jo kolmannes talouksista on luopunut kiinteästä puhelimesta kokonaan.
Uutta käyttöä puhelinlinjoille tarjoavat internet-yhteydet ja erityisesti laajakaista, joka leviää hyvää vauhtia myös taajamien ulkopuolella. Laajakaistayhteys toimii puhelinlinjaa pitkin moitteettomasti noin viiteen kilometriin saakka, joten sitä lyhyemmät puhelinlinjat on tästä syystä tarkoitus säilyttää myös syrjäseuduilla.
Lankayhteyksien purkaminen tarkoittaa myös sitä, että suuri määrä puhelinpylväitä jää tarpeettomaksi. Johtaja Jouni Mustonen haluaa painottaa, että pylväät ovat ongelmajätettä ja ne pitää hävittää asianmukaisesti.
- Laiturinrakentajat älkööt siis vaivautuko niiden perään kyselemään, nauraa Mustonen.


Karjalainen 19.05.04
Arttu Käyhkö

 
Seuraava >>
Vastamyrkkyä muuttoliikkeelle
Karjalainen 18.05.2004
 

Iltapuhteita:

Maallemuuttajan selviytymisohjeet >>>
Ilomantsin ja Tuupovaaran vahvuudet ja heikkoudet asuinkuntana >>>
Maallemuuttajan pikatesti >>>
Lukuvinkkejä >>>
Suuri maaseutukysely - City-lehti 14/98 >>>


Maallemuuttoon liittyviä lehtileikkeitä
Tuutsie sai tulijat liikkeelle Pogostan Sanomat 20.12.2004
Lämmin kädenojennus on osoitus kiinnostuksesta Karjalainen 1.11.2004
Maaseudun vastainen propaganda ajaa kansaa pääkaupunkiseudulle Helsingin Sanomat 31.10.2004
Neljäsosa käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella Karjalainen 31.10.2004
Tulomuuttohanke ja oma rauha vetävät Ilomantsiin Karjalainen 13.10.2004
Nuoret viihtyvät maakunnassa Karjalainen 2.10.2004
Mikä maakunta, mitkä mahdollisuudet Karjalainen 2.10.2004

Ilomantsi on Martikaisten ykköspaikka Pogostan Sanomat 30.8.2004
Oravanpyörästä kyläidylliin Helsingin Sanomat 02.08.2004
Kylä tarjoaa turvallisuutta - Virta vie kaupunkiin Helsingin Sanomat 02.08.2004

Kiinteästi Kiinteistöpäivään Pogostan Sanomat 01.07.04
Elämisen taso tulomuuttajalle tärkeämpää kuin elintaso Karjalainen 16.06.2004
Tulomuutto kiinnostaa Pogostan Sanomat 31.5.2004

Vikaherkät alueet pois langan päästä Karjalainen 19.05.2004
Vastamyrkkyä muuttoliikkeelle Karjalainen 18.05.2004
Hyvät palvelut mutta kaukana Karjalainen 17.3.2004
Kunnat hamuavat asukkaita kaikin keinoin Karjalainen 15.3.2004
Uudet asukkaat tuoneet elämänpaloa Ilomantsiin Pogostan Sanomat 17.2.2004
Laajakaistayhteydet tulossa Ilomantsin kuuteen maaseutukylään Karjalainen 17.2.2004
Kiinteistöpörssiin tarvittaisiin tulijoille lisää tarjottavaa Pogostan Sanomat 26.2.2004
Tuutsie, sehän tehosi! Pogostan Sanomat 12.2.2004
Maaseudun moninaiset Karjalainen 25.1.2004
Kuka on viimeinen lähtijä, joka voi sammuttaa valot? Karjalainen 14.01.2004
Emännistä uranaisiksi Karjalainen 12.01.2004
Palvelut hillitsevät lähtöhalua Karjalainen 6.12.2003
Kunnat houkuttelevat maallemuuttajia monella tapaa Karjalainen 23.11.2003
Kutistuvat kunnat eivät haali asukkaita Karjalainen 17.11.2003
Minä en lähtenyt Karjalainen 12.10.2003
Pohjois-Karjalan väkimäärän laskussa selvä käänne parempaan Karjalainen 25.7.2003
Alkuvuosi Tuupovaarassa muuttovoitollista Pogostan Sanomat 9.6.2003
Kotiseutu on tärkeä korkeasti koulutetuille Karjalainen 17.4.2002
Kesämökin muutto vakituiseksi asunnoksi kuntien päätettäväksi Karjalainen 6.4.2003
19 000 ihmistä aikoo muuttaa pois pääkaupunkiseudulta,
yli 150 000 harkitsee samaa. - 12 syytä muuttaa
Suomen Gallup
Syrjäseuduista hyvän elämän laboratorioita? Karjalainen 4.2.2003
Miten kiinnostus maallemuuttoon voitaisiin realisoida? Karjalainen 2.11.2002
Pohjois-Karjalaan muuttava saa tilavamman asunnon Karjalainen 17.8.2002
Ilomantsi-Tuupovaaran seudulla turvallista elää Karjalainen 24.5.2002
Nuoret tarvitsevat tunnesiteen jäädäkseen kotiseudulleen Karjalainen 12.3.2002
Pako Maalle City-lehti nro 14/2002
Maaseutu ei voi olla kaupunkikopio Karjalainen 6.4.2001
Maallemuuttaja voi olla menestyjä Oulun Eteläinen 5.05.2000

 

Takaisin ylös

  
Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Takaisin alkuun Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi? Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten.