Vikaherkät
alueet pois langan päästä
TeliaSonera tarjoaa
uutta liittymävaihtoehtoa syrjäseuduille.
TeliaSonera on kyllästynyt syrjäseutujen
toistuvasti katkeavien puhelinlinjojen korjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin
ja yrittää saada asukkaat vaihtamaan kiinteän liittymänsä
matkapuhelimeen tai vaihtoehtoisesti suostumaan lankaliittymän viimeisen
osuuden korvaamiseen langattomalla yhteydellä. Meneillään olevan
kampanjan myötä yhtiö on tarjonnut uutta liittymätyyppiä
jo yli 3 000 vikaherkimmillä alueilla asuvalle asiakkaalleen ympäri
maata, ja noin 700 kiinteää liittymää on jo muutettu osittain
langattomiksi. Kampanjaetuna kiinteästä lankaliittymästä
kokonaan luopuva palkitaan 300 eurolla ilmaista puheaikaa, mutta jos kiinteän
liittymän haluaa pitää esimerkiksi internetin käyttöä
varten, onnistuu se vaikka lankayhteys puretaankin. Teknisesti asia on järjestetty
siten, että yhteys asuinrakennuksesta lähimmälle tukiasemalle otetaan
langatonta gsm-verkkoa hyväksi käyttäen. Talon seinään
tulee antenni ja sisälle asennetaan sähköllä toimiva yhteyslaite,
johon perinteinen lankapuhelin kytketään. - Tilanne on vähän
sama kuin että kännykkä kiinnitettäisiin seinään
kiinni, valottaa TeliaSoneran Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon johtaja Jouni
Mustonen. - Yhteyslaitteen virrankulutus on todella pieni, joten sähkön
aiheuttamia lisäkustannuksia ei tarvitse pelätä, vakuuttaa Mustonen. TeliaSoneralta
vakuutetaan, etteivät muutokset vaikuta puheluiden eivätkä kuukausimaksujen
hintaan. Myös puhelinnumero ja puhelinkone säilyvät muuttumattomina.
Pohjois-Karjala
edelläkävijänä Harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa
on paljon alueita, joiden TeliaSonera haluaa pikaisesti siirtyvän langattomaan
aikakauteen. Maakunta on kahden vuoden ajan ollut yksi kokeilualueista, ja yli
200 taloutta onkin jo vaihtanut kiinteän liittymänsä osittain langattomaksi.
Tulevan kampanjan myötä kirje lähtee vielä noin 350 taloudelle. Kokemukset
ovat asiakastutkimusten mukaan olleet hyviä. - Langaton yhteys on havaittu
paljon luotettavammaksi. Lisäksi internetin käyttö onnistuu paremmin,
kertoo johtaja Jouni Mustonen. Siitä, toimiiko yhteys varmasti, ei tarvitse
Mustosen mukaan olla huolissaan. - Gsm-verkko peittää lähes
100 prosenttia Suomen maa-alueesta, mutta silti kuuluvuus testataan jokaisessa
paikassa erikseen ennen kuin lankayhteys puretaan. Sähkökatkosten
varalta laitteessa on vara-akku, jossa riittää virtaa noin kolmeksi
tunniksi. Linjojen korjaamisesta aiheutuvien kustannusten lisäksi TeliaSonera
ajaa langattomuuteen myös huoli asiakastyytyväisyydestä. Useimmiten
linjat katkaisee salamanisku tai kaatunut puu, ja jälki on tuhoisaa. -
Katkennut puhelinlinja vaatii usein kokonaan uuden yhteyden rakentamisen ja silloin
asiakas saattaa joutua odottamaan puhelimen toimintakuntoon palauttamista jopa
viikon. Kyllä tällaiset odotusajat hermostuttavat. Langaton liittymä
on ensikokemusten perusteella osoittautumassa odotetun luotettavaksi. - Ainoat
viat ovat oikeastaan liittyneet päätelaitteen akkuihin, joita ei niitäkään
tarvita kuin sähkökatkoksen yllättäessä. Esimerkiksi
salamaniskuille päätelaitteet eivät ole herkkiä, vakuuttaa
Mustonen. Laajakaista pitää linjat kunnossa Tilastokeskuksen
viime marraskuussa valmistuneen tutkimuksen perusteella enää vain kuusi
prosenttia Suomen talouksista on pelkästään kiinteän puhelinliittymän
varassa, kun taas jo kolmannes talouksista on luopunut kiinteästä puhelimesta
kokonaan. Uutta käyttöä puhelinlinjoille tarjoavat internet-yhteydet
ja erityisesti laajakaista, joka leviää hyvää vauhtia myös
taajamien ulkopuolella. Laajakaistayhteys toimii puhelinlinjaa pitkin moitteettomasti
noin viiteen kilometriin saakka, joten sitä lyhyemmät puhelinlinjat
on tästä syystä tarkoitus säilyttää myös syrjäseuduilla. Lankayhteyksien
purkaminen tarkoittaa myös sitä, että suuri määrä
puhelinpylväitä jää tarpeettomaksi. Johtaja Jouni Mustonen
haluaa painottaa, että pylväät ovat ongelmajätettä ja
ne pitää hävittää asianmukaisesti. - Laiturinrakentajat
älkööt siis vaivautuko niiden perään kyselemään,
nauraa Mustonen.
Karjalainen 19.05.04 Arttu
Käyhkö
|