Ponnistelu uusien ihmisten saamiseksi paikkakunnalle on muuttanut alkuvuoden 2003 Tuupovaarassa muuttovoitolliseksi. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana kunnan väkiluku lisääntyi seitsemällä, kun kehitys vuosi sitten oli 13 ihmistä miinuksella. Asioita samaan suuntaan aletaan nyt myyvvitellä Ilomantsissakin.

Ilomantsissa alkuvuosi oli 47 henkilöä miinuksella. Tuupovaara käynnisti Tuutsie Tuupovaaraan –hankeen viime vuonna ja kutsu sai ihmiset liikkeelle niin, että väkikehitys pyörähti vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana plussalle. Ilomantsin kunta on lähtenyt nyt mukaan tulomuuttokampanjointiin ja Tuutsie Tuupovaaraan – Innostu Ilomantsiin –hankkeessa vauhtia pistää nyt projektisihteeri Anne-Mari Tiainen –sama Tiainen, joka pyöritti Tuupovaaran hanketta. Yhteishanke on osa Pohjois-Karjalan liiton Imago 2006 –hanketta.

Tulomuuttohankkeen tiedotustilaisuudessa Ilomantsin Viinitornissa torstaina totesi kunnanjohtaja Pekka Matveinen, että nyt on tarkoitus lähteä tositoimiin väkimäärän supistumisen hiljentämiseksi ja suunnan kääntämiseksi nousuun.
–Kun aloitin täällä kunnanjohtajana, sain yksinkertaisen työtehtävän: lisää työpaikkoja. Bioenergia, matkailu, kaivannaisteollisuus, sekä Mölnlycken tehtaan työttömäksi jättämien työllistäminen ovat tässä painopistealueina. Mutta ihmisten muuttamisen vilkastuttamiseksi Ilomantsiin ei kunta ole toistaiseksi tehnyt paljoakaan. Ilomantsin kunta on lähtenyt uudistamaan imagoaan ja nyt on tarkoitus lähteä tässä tulomuuttohankkeessakin tehokkaammin liikkeelle, kertoi Pekka Matveinen.

Ilomantsilainen Hanna Ikonen teki pro gradu –työnsä aiheesta Tulomuutto Ilomantsiin 1990-luvulla. Tutkimus kertoo, että Ilomantsi on ollut muuttotappiokunta 50-luvulta lähtien, mutta tulomuuttoakin on ollut kaiken aikaa. Aikaisemmat siteet Ilomantsiin ovat tuoneet muuttajia tänne, lähes puolet muuttaneista lähti Pohjois-Karjalasta ja neljännes Uudeltamaalta.
–Luonto ja rauhallisuus saavat tulijat viihtymään täällä, palvelut ja niiden läheisyys, harrastusmahdollisuudet, mukavat ihmiset ja työ lisäävät viihtyvyyttä. Kiireettömyys ja turvallisuus nousivat esille kaupunkiasumisen vastakohtana, samoin lupsakka elämänrytmi, kertoo Hanna Ikonen tutkimuksessaan.

Ikosen tutkimukseen liittyi Ilomantsin palvelutyytyväisyyskysely. Kunnan palveluita pidettiin keskimäärin hyvinä, parhaat arvosanat saivat kirjasto-, koulu-, liikunta- ja päivähoitopalvelut. Kehitettävää oli eniten kulttuuripalveluissa, tonttitarjonnassa, vuokra-asunnoissa ja nuorisopalveluissa. Pankkeihin ja päivittäistavaraliikkeisiin oltiin tyytyväisiä ja posti-, kioski- ja kahvilapalveluita pidettiin hyvinä. Sen sijaan erikoisliikkeitä, ravintoloita ja liikenneyhteyksiä pidettiin vain tyydyttävinä, kertoo Anne-Mari Tiainen.

Projektipäällikkö Reijo Muje Pohjois-Karjalan liitosta kertoi, että tulomuutto antaa maakunnasta myönteisen kuvan, mutta tulomuuttopaikkakunnilla pitää olla sellainen palveluvarustus, että sillä pystytään vastaamaan tulijoiden toiveisiin. Tuupovaarassa on tulomuuttokampanjointi pyörinyt kolmella, eli maakunta-, kunta- ja kylätasolla, kylätasoa edustaa Älykylien pyörittämä hanke.
Ilomantsista tullaan hanketta käynnistämään suuntaamalla kesäasukkaisiin info- ja kirjekampanjaa, kiinteistöpörssiä vauhditetaan, kartoitetaan tarjolla olevia vuokra-asuntoja jne.

–Tuupovaarassa tulomuuttohankkeen kautta myytiin vuoden aikana 16 sellaista kiinteistökohdetta, jotka eivät olleet menneet kaupaksi välittäjien kautta. On tuhatkunta Ilomantsissa vapaa-ajan asunnon omistavaa ja neljä-viisi tuhatta täältä lähtenyttä työikäistä ihmistä. Heihin tulemme olemaan yhteydessä ja mukana messuilla ja tapahtumissa, kertoi projektisihteeri Anne-Mari Tiainen.

Pogostan Sanomat 20.06.02
Teuvo Kuivalainen