Jaana Reimasto-Heiskanen
Helsingistä Tuupovaaraan

Riikka Manu
Joensuusta Tuupovaaraan

Tarja ja Reino Suomalainen
Lappeenrannasta Tuupovaaraan

Pia Mikkonen ja Petri Määttä
Metsätalousinsinöörejä
Savonlinnasta Ilomantsiin

Seija ja Matti Karjalainen
Kassanhoitaja ja moniosaaja
Nastolasta Tuupovaaraan

Marja-Liisa Virtanen
Hoiva-alan yrittäjä
Helsingistä Ilomantsiin

Minna Rikkonen
Hevostallin pitäjä
Rääkkylästä Ilomantsiin

Jukka Määttä
Erityisopettaja
Helsingistä Ilomantsiin

Aino Kaarina ja Jarmo Särkijärvi
(Pogostan Sanomat 21.6.04)

Veikko Matveinen
(Pogostan Sanomat, 31.5.2004)

Jaana Lihavainen
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Ninan Steding
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Seija ja Matti Karjalainen
(Karjalainen 09.03.2004)

Hannu Haaranen
Espoosta Ilomantsiin
(Helsingin Sanomat 25.01.04)

Harri Lahtela
Nurmijärveltä Tuupovaaraan
(Karjalainen 28.11.03)

Kari Pöyry
Taiteilija
Helsingistä Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 04.09.03)

Armi Toivonen
Mielenterveydenhoitaja
Turusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 28.08.03)

Meri Viljamaa ja
Sauvo Henttonen
Maatalousyrittäjiä
Helsingistä Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.08.03)

Sinikka Tossavainen ja
Risto Ryynänen
Taiteilijoita
Juuasta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.07.03)

Ritva Nissinen
Eläkeläinen
Joensuusta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Aija Montonen
Leipomoyrittäjä
Lappeenrannasta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Eeva ja Teuvo Varis
Eläkeläisiä
Kirkkonummelta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 27.01.03)

Satu Rönkkö
Eläinlääkäri
Joensuusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 20.06.02)

Nina Laine ja
Sten Sandström
Perhekotiyrittäjiä
Pernajasta Ilomantsiin
(Karjalainen 21.01.02)

Supon mies palasi Möhköön
Turvallisuus työ vaihtui lomakylän kiireisiin ja hiljaisuuteen

Viime kesä ja kuluva talvi ovat ensimmäiset, jolloin Hannu Haaranen, 52, saattaa kutsua itseään yrittäjäksi. Tätä ennen hän työskenteli yli kaksikymmentä vuotta suojelupoliisin osastopäällikkönä, viimeksi vieraiden valtioiden tiedustelijoita jahtaavalla vastavakoiluosastolla.
"Viisi vuotta kypsyttelin tätä elämänmuutosta, kun esimieheni eivät ottaneet uskoakseen, että vieraiden valtioiden tiedustelu ja Suomea koskevat turvallisuusongelmat muutenkin siirtyvät entistä enemään tietojärjestelmiin ja internettiin. Uhkaan on herätty Supossa vasta nyt, kun madot ja virukset ovat alkaneet myllertää tietojärjestelmissä", suojelupoliisin teknillistä osastoa pitkään johtanut Haaranen sanoo.

Agenttiromaaneissa aivan rajan pinnassa sijaitseva lomakylä olisi hyvä peite kaikenlaiseen tiedustelutoimintaan. Ollaanhan nyt niin lähellä Venäjää, että lähin naapuri on rajavartiosto. Yrittäjä Haaranen sanoo kuitenkin jättäneensä Supon työt kokonaan, vaikka poliisin leima ei irtoa kovin helposti.
"En aio puhallutta yhtään asiakasta enkä pitää ylinopeusratsioita Möhkön raitilla", hän vakuuttaa.

Jotkut yritykset ja yhteisöt tai lainsäätäjä ovat vielä saaneet houkuteltua Haarasen asiantuntijaksi ja pitämään luentoja tietoturvallisuudesta.
"Se on hyvää vaihtelua talvella, mutta kesällä en kyllä ehtisi."

Yrittäjä Haarasen ja hänen puolisonsa Beatrice Ekbergin, 49, elämänmuutos oli suuri, kun uranvaihdoksen mukana myyntiin meni iso omakotitalo Pohjois-Tapiolasta.
"Mummoni kotitalo on muutaman kilometrin päässä, eli suvun juuret ovat täällä. Puolisoni taas on aivan paljasjalkainen helsinkiläinen", Haaranen kertoo. Beatrice Ekberg ehti työskennellä talousjohtajana yrityksissä Helsingin seudulla 25 vuotta. Varsinkin keväisin tilinpäätöksen aikaan päivät venyivät seuraavankin vuorokauden puolelle.
"Pidän luonnosta ja halusin pois oravanpyörästä minäkin", sanoo kirjanpidosta vastaava Ekberg.

Mukavaa oli huomata, että yhden espoolaisen omakotitalon hinnalla Karjalasta saattoi hankkia kokonaisen lomakylän. Lisäksi rahaa riitti vielä Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen taloon ja saunaan aivan Koitajoen rannalta. Lomakylän osto Pohjois-Karjalasta vaikuttaa uhkarohkealta. Haaranen-Ekbergit ovat vieläpä viides omistaja sen jälkeen, kun lomakylä joskus 1980-luvun alussa perustettiin. Ilman velkaa ja tarkalla kustannusseurannalla pariskunta uskoo kuitenkin selviytyvänsä. Se tarkoittaa, että kulut pidetään mahdollisimman pieninä.

Hannu Haaranen esittelee järjestelmää, jolla lomamökeissä ei tarvitse pitää edes peruslämpöä kalliin talvisähkön aikana. Rakennus voi olla kylmillään, kun vesijohdot puhaltaa paineilmalla tyhjiksi.
"Näin yksittäisen mökin voi talvellakin lämmittää vaikka vain yhdeksi päiväksi", hän sanoo.

Mutta mikä ihme saa matkailijat kiinnostumaan lomakylästä, joka on rauhallisessa paikassa, mutta ainakin pääkaupungista katsottuna kovin syrjässä?
"Pimeimpään ja kylmimpään aikaan täällä ja muuallakin pohjoisessa on aika vähän tekemistä", Haaranen myöntää. Silloin ei voi Karhumajoilla poiketa EU:n itäisimmälle terassillekaan, koska se on suljettu. Kesällä matkailijoita kuitenkin riittää. Erämaiden ja vesistöjen vaellusreitit, kalastus ja ruukkimuseo tuovat väkeä.

Pariskunnan tavoite on laajentaa kesäsesonkia kevättalveen ja syyskauteen. Petkeljärven kansallispuisto ja keväthanget saattavat houkutella varsinkin erähenkisiä pariskuntia. Syksyllä mökkejä on tarkoitus myydä marjastajille, sienestäjille ja kalastajille. Nimensä mukaisesti Karhumajat majoittaa myös metsästäjiä. Viimeksi turistien karhunkaadon tuhosivat yllättäen rajamiesten ja ilomantsilaisten erämiesten taidot.
"He onnistuivat kaatamaan yli 30 karhua viidessä päivässä. Jouduin soittamaan tänne tulossa olevalle karhuporukalle, että kaatokiintiö on jo valitettavasti täynnä."

(Helsingin Sanomat 25.01.04)
Tuomo Pietiläinen