Tuupiksen Huiput! :: Maallemuuttajan tietoisku!
Päältä päin voi olla vaikea sanoa, kenestä saattaisi tulla maallemuuttaja - meikäläiseksi voi paljastua kuka tahansa lähipiiristäsi. Tässä näytteitä paikallisesta maallemuuttajakannasta, esimerkillisiä uus- tai taaspohjoiskarjalaisia, joita kävimme haastattelemassa. Jos haluat oman haastattelusi tänne, niin ole hyvä vain - maallemuutto on mahdollisuus!
Tyytyväisiä tulijoita:

Jaana Reimasto-Heiskanen
Helsingistä Tuupovaaraan

Riikka Manu
Joensuusta Tuupovaaraan

Tarja ja Reino Suomalainen
Lappeenrannasta Tuupovaaraan

Pia Mikkonen ja Petri Määttä
Metsätalousinsinöörejä
Savonlinnasta Ilomantsiin

Seija ja Matti Karjalainen
Kassanhoitaja ja moniosaaja
Nastolasta Tuupovaaraan

Marja-Liisa Virtanen
Hoiva-alan yrittäjä
Helsingistä Ilomantsiin

Minna Rikkonen
Hevostallin pitäjä
Rääkkylästä Ilomantsiin

Jukka Määttä
Erityisopettaja
Helsingistä Ilomantsiin

Aino Kaarina ja Jarmo Särkijärvi
(Pogostan Sanomat 21.6.04)

Veikko Matveinen
(Pogostan Sanomat, 31.5.2004)

Jaana Lihavainen
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Ninan Steding
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Seija ja Matti Karjalainen
(Karjalainen 09.03.2004)

Hannu Haaranen
Espoosta Ilomantsiin
(Helsingin Sanomat 25.01.04)

Harri Lahtela
Nurmijärveltä Tuupovaaraan
(Karjalainen 28.11.03)

Kari Pöyry
Taiteilija
Helsingistä Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 04.09.03)

Armi Toivonen
Mielenterveydenhoitaja
Turusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 28.08.03)

Meri Viljamaa ja
Sauvo Henttonen

Maatalousyrittäjiä
Helsingistä Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.08.03)

Sinikka Tossavainen ja
Risto Ryynänen

Taiteilijoita
Juuasta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.07.03)

Ritva Nissinen
Eläkeläinen
Joensuusta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Aija Montonen
Leipomoyrittäjä
Lappeenrannasta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Eeva ja Teuvo Varis
Eläkeläisiä
Kirkkonummelta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 27.01.03)

Satu Rönkkö
Eläinlääkäri
Joensuusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 20.06.02)

Nina Laine ja
Sten Sandström

Perhekotiyrittäjiä
Pernajasta Ilomantsiin
(Karjalainen 21.01.02)

Minna elää eläinten ympäröimänä.



Ilomantsi on vihdoinkin saanut ratsutallin. Pihlavan tallia emännöivä Minna Rikkonen muutti miehensä Markun ja tyttäriensä, Monan, 11 ja Millan 9, kera Ilomantsiin, keskelle huikeaa vaaramaisemaa.
Ilomantsin palvelujen taso ja laaja tarjonta on pitänyt perheen tyytyväisenä - vaikka tytöt hieman moitiskelevatkin liian lyhyttäyhden kilometrin pituista koulumatkaa, pidemmän matkan päästä kun haettaisiin ja tuotaisiin taksilla ovelta ovelle.


Mistä olet kotoisin ja missä olet asunut ennen Ilomantsia?

Olen kotoisin Juankoskelta. Muutin 90-luvun alussa Joensuuhun ja asuimme muutaman vuoden Joensuun lähialueilla, Rääkkylässä ja Kontiolahdella.

 

Minkä takia muutit Ilomantsin?

Vuohet toivat meidät tänne - täällä on kuttuosuuskunta, joka tekee vuohen maidosta juustoa ja heillä oli tarvetta lisämaidolle.

Millaista on elää Ilomantsissa, kun vertaa muihin Pohjois-Karjalan kuntiin, joissa olet asunut?

Muualla Pohjois-Karjalassa asuessamme kiintopiste on ollut Joensuu. Jokainen nippeli ja nappeli on käyty hakemassa sieltä. Kunnat eivät tulleet tutuiksi, kun asuimme Kontiolahdella ja Rääkkylässä: molemmissa kunnissa asiat piti toimittaa muualla. Rääkkylässäkin kun tarvitsi jotain rautakaupasta, oli mentävä Joensuuhun - toisin on täällä. Matkaa Joensuuhun on Rääkkylään verrattuna vain 20 km enemmän ja vieläkin voimme ajaa Joensuuhun, jos tarvitsee - mutta kun ei täältä tarvitse lähteä mihinkään. Tähän saakka olen ollut tyytyväinen Ilomantsin palveluihin, kaikki mitä tarvittu, on löydetty täältä.

Miten teidät on otettu vastaan täällä?

Todella ystävällisesti. Maukkulaan on ollut helppo ja mukava tulla. Heinäteon aikaan tänne tuli aivan uusia ihmisiä hangot kädessä, kysyivät vaan, että minnekäs mätetään. Talkoohenkeä tässä kylässä tuntuu kyllä olevan. Kateuteen emme ole törmäneet. Olen pikkukylästä kotoisin ja tunnen senkin varjopuolen: lapsuudenperheenä olimme muualta, Etelä-Suomesta, tulleita.

Millaista on toimia yrittäjänä Ilomantsissa ja mitä aiot tehdä täällä?

Paikallinen kokemukseni on vielä pieni - tallimme on vasta käynnistymisvaiheessa. En ole vielä laittanut yhtäkään ilmoitusta minnekään ja olen pitänyt toistaiseksi matalaa profiilia. Kiinnostus on kyllä ollut tosi suurta. Sain sosionomin lopputyöni tehtyä viime talvena, voisin tehdä senkin alan hommia tai yhdistää niitä ratsastukseen. Ratsastuspedagogiikkakoulutusta annetaan nykyään täydennyskoulutuksena - se voisi sopia hyvin opintoihini. Sosiaalipedagogiikan pohjalta olisi mielekästä kehittää tallitoimintaa, jos yhteistyötahoja löytyisi.

Millainen paikka Ilomantsi on kasvattaa lapsia ja miten tytöt ovat viihtyneet?

Tytöt ovat viihtyneet tosi mahtavasti. Koulu on lähellä ja muita lapsia on paljon. Edellisessä paikassa lapsia piti kuljettaa kaikkialle - täällä monet asiat ovat ihan pyörämatkan päässä. Äskettäin kymmenkunta lasta piti kummitusratsastusta, ennakko-halloweenjuhlaa. Heillä oli kummituskulkue ja kaikki lapset olivat tästä aivan läheltä.

Miten olet itse viihtynyt?

Olen viihtynyt. Viihtyminen on kokonaisuus, joka tulee monista asioista. Tärkeää on, että lapset viihtyvät, hommat sujuvat töiden puolesta ja on hyvä naapurihenki.

Mitkä ovat Ilomantsin heikkoudet?

Joitakin harrastuksia, kuten koiran pentukoulutusta, pitää lähteä hakemaan Joensuusta. Välillä tuntuu, että täällä vallitsee yleinen melankolia siitä, että monet muuttavat pois. Minusta se on hieman turhaa: täällä on niin paljon hyviä arvoja. Kyllähän ihmisten väheneminen on huolestuttavaa tulevaisuuden kannalta ja siihen toivoisi muutosta, mutta huonot puolet täällä ovat kuitenkin hyvin yksittäisiä.

Mitä odotat Ilomantsilta?

Sitä mitä elämältäkin - että pystyisi toimimaan ja asumaan siinä yhteisössä, missä elän.

Onko tämä ihan landea, jos on niin miten ja mitä landella asuminen on?

Minusta kaupungissa eläminen vaatii enemmän. Totta kai tämä on maalla asumista, mekin olemme ryhtyneet viljelijöiksi. Tosin se on vielä ihan harjoittelua, kun ei ole osaamistaustaa. Maalla asuminen merkitsee meille elinkeinoa. Sitoutumistahan tämä vaatii. Täällä täytyy nauttia siitä mitä tekee eikä laskea työtunteja.

Ahdistaako pienet piirit?

Ihmiset tietävät aina etukäteen keitä olemme, mutta ei se ahdista, koska mitään ilkeäsävyistä ei ole tullut vastaan. Toisten tietämisessä ja tuntemisessa on myös hyvä puolensa - mahdollisuus yhteisön tukeen ja huolenpitoon.

Luen sinulle pätkän Topeliuksen Maamme-kirjasta, pitääkö kuvailu sinusta paikkansa?
"Hämäläiseen verrattuna karjalainen on avomielisempi, ystävällisempi, liikkuvampi ja toimeliaampi, mutta myöskin kielevämpi, kerskailevampi, uteliaampi ja närkkäämpi. Hän on herkkämielinen; tulee herkästi surulliseksi ja helposti iloiseksi; rakastaa leikinlaskua ja kauniita lauluja, joita hänen omat runoniekkansa sepittävät.
Karjalainen on ikäänkuin Suomen kansan päiväpuoli; avomielinen, luokseenlaskeva, vilkas ja kevytmielinen, helposti ohjattava ja helposti eksytetty, herkkäuskoinen kuin lapsi, ei kuitenkaan suomalaisen itsepintaisuutta vailla, mutta hyväoppinen ja varustettu luonnonlahjoilla, jotka vain tarvitsevat hyvää kasvatusta, asettaakseen hänet kansansa etenevien joukkoon."

Mitähän tuohon nyt sanoisi, olen hämäläinen sukujuuriltani. Voi tietty miettiä, mitenköhän tarttuvaa tämä karjalaisuus on, tunnistettavia piirteitä kun löytyy itsestäkin!

 
Seuraava >>
( Jukka Määttä )
Takaisin ylös
 
Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun. Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun. Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi?