Tuupiksen Huiput! :: Maallemuuttajan tietoisku!
Päältä päin voi olla vaikea sanoa, kenestä saattaisi tulla maallemuuttaja - meikäläiseksi voi paljastua kuka tahansa lähipiiristäsi. Tässä näytteitä paikallisesta maallemuuttajakannasta, esimerkillisiä uus- tai taaspohjoiskarjalaisia, joita kävimme haastattelemassa. Jos haluat oman haastattelusi tänne, niin ole hyvä vain - maallemuutto on mahdollisuus!
Tyytyväisiä tulijoita:

Jaana Reimasto-Heiskanen
Helsingistä Tuupovaaraan

Riikka Manu
Joensuusta Tuupovaaraan

Tarja ja Reino Suomalainen
Lappeenrannasta Tuupovaaraan

Pia Mikkonen ja Petri Määttä
Metsätalousinsinöörejä
Savonlinnasta Ilomantsiin

Seija ja Matti Karjalainen
Kassanhoitaja ja moniosaaja
Nastolasta Tuupovaaraan

Marja-Liisa Virtanen
Hoiva-alan yrittäjä
Helsingistä Ilomantsiin

Minna Rikkonen
Hevostallin pitäjä
Rääkkylästä Ilomantsiin

Jukka Määttä
Erityisopettaja
Helsingistä Ilomantsiin

Aino Kaarina ja Jarmo Särkijärvi
(Pogostan Sanomat 21.6.04)

Veikko Matveinen
(Pogostan Sanomat, 31.5.2004)

Jaana Lihavainen
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Ninan Steding
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Seija ja Matti Karjalainen
(Karjalainen 09.03.2004)

Hannu Haaranen
Espoosta Ilomantsiin
(Helsingin Sanomat 25.01.04)

Harri Lahtela
Nurmijärveltä Tuupovaaraan
(Karjalainen 28.11.03)

Kari Pöyry
Taiteilija
Helsingistä Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 04.09.03)

Armi Toivonen
Mielenterveydenhoitaja
Turusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 28.08.03)

Meri Viljamaa ja
Sauvo Henttonen

Maatalousyrittäjiä
Helsingistä Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.08.03)

Sinikka Tossavainen ja
Risto Ryynänen

Taiteilijoita
Juuasta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.07.03)

Ritva Nissinen
Eläkeläinen
Joensuusta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Aija Montonen
Leipomoyrittäjä
Lappeenrannasta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Eeva ja Teuvo Varis
Eläkeläisiä
Kirkkonummelta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 27.01.03)

Satu Rönkkö
Eläinlääkäri
Joensuusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 20.06.02)

Nina Laine ja
Sten Sandström

Perhekotiyrittäjiä
Pernajasta Ilomantsiin
(Karjalainen 21.01.02)


Kivilahden Ruutikauppa ja kyläkoulu uuteen käyttöön


Kivilahden perinteikäs kauppamiljöö ja muutama vuosi sitten lakkautettu kyläkoulu ovat jälleen käytössä Kivilahdessa. Pernajasta Kivilahteen muuttaneet Nina Laine ja Sten Sandström ovat tuoneet kylämaisemaan komeat hevosensa ja myös perhekotitoiminta on hyvällä alulla.

Kirkonmäen takana, koulutien varrella sijaitsevan vanhan kyläkaupan pihamiljöö on muutamassa viikossa herännyt uuteen eloon. Muutaman vuoden asuntona olleen rakennuksen takana pelloilla käyskentelee viisi tummaa, komeaa hevosta. Tallitie on taas auki, ja kaksi vilkasta koiraa hyppii vierasta tervetulleeksi. Kivilahden kylämiljöö on saanut piristystä, kun Pernajasta Kivilahteen muuttaneet Nina Laine ja Sten Sandström ovat kotiutuneet kylään.
Kivilahteen tuloa pariskunta sanoo kohtalon heitoksi. Pernajassa ollut maatila oli siirtynyt Stenin pojan hoitoon, ja he halusivat vaihtaa maalaismaisemaa. Sten Sandströmin äiti oli lähtöisin Lieksasta Hatunkylästä. Lehti-ilmoitus innosti katsastamaan mitä on Ilomantsin Kivilahdessa.
- Sitä paitsi täällä on kaikki paljon edullisempaa. Jos olisi jostain Etelä-Suomesta etsitty vastaavia tiloja, olisi rahaa pitänyt olla paljon enemmän. Ja kun ei meille Helsinki ole mikään kiinnekohta elämässä, riittää että on joku kaupunki lähellä, sanoo Nina Laine.

Työpaikkana perhekoti
Laineella ja Sandströmillä oli mielenterveyspuolen perhekoti jo Pernajassa. Silloin asiakkaita oli enimmillään yhdeksän.
- Se oli kyllä kahdelle ihmiselle vähän liian paljon. Alkuun sopiva määrä olisi ehkä viisi asiakasta, ja sitten kun aikanaan saamme myös koulun perhekotikäyttöön niin asukas- kuin työntekijämäärää voi harkita uudelleen sanoo Nina Laine.
Perhekotiyrittäjäksi ajaudutaan monta eri tietä, myös koulutuksen, mutta hyvin pitkälti lähinnä oman kiinnostuksen kautta. Nina Laineen pysäytti viisi vuotta sitten oman, tuolloin 3-vuotiaan lapsen sairaus. Nyt sairaus on voitettu, mutta kotiin työnsä suunnitelleelle äidille jäi mieluinen ammatti.
Koulutusta kummallakaan ei alalle ole, mutta työ on neuvonut tekijäänsä.

Kivilahti on melkein city
Kaupunkiin Kivilahdesta on noin 60 kilometrin matka, lähimpään kauppaankin Tyrjään tai Uimaharjuun saa ajella kymmenkunta kilometriä. Matkat eivät uusista kivilahtelaisista kuitenkaan tunnu pitkiltä.
- Minä olen kaupunkilaistyttö, mutta niin juurtunut maaseutuun, että en kaipaa kaupunkiin ollenkaan. Ja täällähän meillä on naapurit lähellä ja jopa katuvalot pihapiirissä. Pernajassa lähimpään naapuriin oli kahdeksan kilometriä matkaa.
Kyläkauppaa uudet yrittäjät tietysti toivovat kylään takaisin.
- Onhan sitä jo tottunut ostamaan suuria määriä ruokaa kerrallaan, mutta ainahan se olisi mukava saada kyläkaupasta tuoreena leivät ja maidot, ja samalla sitten muutkin ostokset. Mutta onhan täällä pankki, ihastelee Nina Kivilahden palveluja.
Lasten, 15-vuotiaan Marin ja 8-vuotiaan Mikon kannalta Kivilahteen muutto on äidin mielestä ollut edullinen ratkaisu - entisen maaseudun rinnalla Kivilahden maaseutukylä on kuitenkin vilkas.
- Kummallakin lyheni koulumatka, ja nyt lapsilla on kavereita lähellä, omalla kylällä. Tämähän on kuin asuisi keskellä cityä!

Kilparatsastus vei hevosalalle
Nuorena aloitettu ratsastusharrastus vei Nina Laineen ensin kilpakentille ja sitten hevoskasvattajaksi. Kivilahteen tuotiin mukana tilan viisi hevosta, joista kaksi on siitostammaa ja kaksi myyntiin tulevia varsoja. Ja ihan sukuvarsoja, joiden isä on BWT Magic.
- Toisen emä on seitsemäntoista-aikainen ja toisen kuusitoista-aikainen, selvittää ylpeä emäntä.
Pihapiirin tallirakennus on jo katsastettu ja todettu kuudelle hevoselle sopivaksi. Tällä hetkellä hevoset asuvat pihattoperiaatteella ja tuovat mukavasti piristystä kyläkuvaan.
- Joo, ovat jo pari kertaa karanneet ja uskaltaneet jo tuonne kirkonmäellekin katsomaan mitä siellä tapahtuu. Jopa 20-vuotias tammamamma innostui tutustumaan uusiin maisemiin.
Perhekodissa hevosilla on myös terapiatehtävä.
- Hevosten hoito on isäntäväen työtä, mutta jos asukkaita kiinnostaa ja ovat halukkaita he voivat osallistua vaikkapa tallitöihin. Ja onhan tämä ainakin itselle valtavan hyvää terapiaa puskea vaikka tallin siivoamiseen paineitaan.

Puhelias perhekoti
Iloisen vilkas emäntä ja enemmän kuuntelupuolella viihtyvä, mutta silti sanavalmis isäntä samoin kuin koko perhekin ovat kotiutuneet nopeasti uuteen kotiin ja uuteen kylään. Kotiutumista on aloitellut myös heidän perhekotinsa ensimmäinen asukas, Hilkka.
- Todella hyvin olen viihtynyt, ja nopeasti kotiutunut. Olen tätä ennen ollut vain laitoksissa, ja vähän epäröin perhekotiin lähtöä, mutta ennakkoluulot olivat ihan turhia.
Ennenkaikkea Hilkka ihmettelee sitä, miten paljon uudessa kodissa on ollut aikaa, mahdollisuuksia ja intoa puhumiseen.
- Täällä on aivan ihana vapautuneisuuden ja kodinomaisuuden ilmapiiri. Toisesta ihmisestä välittämisen tunne on vahva, olen näiden muutaman päivän aikana puhunut paljon enemmän kuin koko syksynä, sanoo hän.

Legendaarinen kyläkauppa
Uudet asukkaat ovat todenneet kaupparakennuksen tilavine asuintiloineen sopivan hyvin perhekotikäyttöön. Isosta kauppahuoneesta remontoidaan ajan kanssa pieniä makuuhuoneita, yläkerrassa kodikkaan väljiä huoneita uusille asukkaille jo onkin.
Perhekodiksi muuttuvan Kivilahden Ruutikaupan perusti vuosisadan vaihteessa Kivilahdessa syntynyt Antti Penttinen. Vaikka kaupan nimi viittaa kovasti metsästykseen, oli myytävänä kaikkea mahdollista kotitaloudessa tarvittavaa.
Uudet asukkaat jatkavat myös Penttisen aloittamaa maatalousperinnettä, kaupan yhteydessä oli nimittäin myös karjatila karjakkoineen.
Antti Penttinen oli omassa kyläyhteisössään arvostettu ja pidetty mies. Hänen sanaansa myös luotettiin
- tarina kertoo erään kylän miehen kaataneen sateisena kesänä parhaat heinikkonsa levitellen ne kiireen kaupalla kuivumaan. Kun naapuri ihmetteli uhkarohkeaa tekoa, totesi mies, että Penttinen oli luvannut heinäpoutia koko viikoksi.Penttisen suku piti Kivilahdessa kauppaa 70 vuotta.


(Karjalainen 21.1.02)
Leila Virnes

 
Takaisin alkuun >>
Takaisin ylös
 
Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun. Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun. Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi?