Jaana Reimasto-Heiskanen
Helsingistä Tuupovaaraan

Riikka Manu
Joensuusta Tuupovaaraan

Tarja ja Reino Suomalainen
Lappeenrannasta Tuupovaaraan

Pia Mikkonen ja Petri Määttä
Metsätalousinsinöörejä
Savonlinnasta Ilomantsiin

Seija ja Matti Karjalainen
Kassanhoitaja ja moniosaaja
Nastolasta Tuupovaaraan

Marja-Liisa Virtanen
Hoiva-alan yrittäjä
Helsingistä Ilomantsiin

Minna Rikkonen
Hevostallin pitäjä
Rääkkylästä Ilomantsiin

Jukka Määttä
Erityisopettaja
Helsingistä Ilomantsiin

Aino Kaarina ja Jarmo Särkijärvi
(Pogostan Sanomat 21.6.04)

Veikko Matveinen
(Pogostan Sanomat, 31.5.2004)

Jaana Lihavainen
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Ninan Steding
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Seija ja Matti Karjalainen
(Karjalainen 09.03.2004)

Hannu Haaranen
Espoosta Ilomantsiin
(Helsingin Sanomat 25.01.04)

Harri Lahtela
Nurmijärveltä Tuupovaaraan
(Karjalainen 28.11.03)

Kari Pöyry
Taiteilija
Helsingistä Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 04.09.03)

Armi Toivonen
Mielenterveydenhoitaja
Turusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 28.08.03)

Meri Viljamaa ja
Sauvo Henttonen
Maatalousyrittäjiä
Helsingistä Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.08.03)

Sinikka Tossavainen ja
Risto Ryynänen
Taiteilijoita
Juuasta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.07.03)

Ritva Nissinen
Eläkeläinen
Joensuusta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Aija Montonen
Leipomoyrittäjä
Lappeenrannasta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Eeva ja Teuvo Varis
Eläkeläisiä
Kirkkonummelta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 27.01.03)

Satu Rönkkö
Eläinlääkäri
Joensuusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 20.06.02)

Nina Laine ja
Sten Sandström
Perhekotiyrittäjiä
Pernajasta Ilomantsiin
(Karjalainen 21.01.02)

Idea Muuttoon iski kuin salama kirkkaalta taivaalta

Seija ja Matti Karjalainen muuttivat joulukuussa Lahden Nastolasta Matin lapsuuskotiin Saarivaaraan. Keltainen talo Patsonpitkä-järven rannalla seisoo omassa rauhassaan, Karjalaiset ovat myllytien ainoat vakituiset asukkaat.

- Olin raivaamassa vesurilla metsää tuossa talon takana, kun yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta iski päähän, että miksemme muuta tänne vakituisesti näiden pikaisten käyntien sijaan, kertoo Seija Karjalainen.

Seija sanoi itsensä irti lahtelaisesta rauta-kaupasta. Kymmenien vuosien työ oli alkanut kuluttaa niskanikamia, mikä osaltaan vauhditti päätöstä. Matti oli työskennellyt peltiseppäyrittäjänä, pari viimeistä vuotta hän oli Lahdessa muissa töissä.

Jo viime kesänä Seija hakeutui opiskelemaan luonnontuotekurssille Kiteelle, ja on koulutuksesta kovasti innostunut. Käsistään kätevä Matti ei myöskään aio jäädä jouten, ajatuksissaan jos jotain timpurin töitä, kuten remonttihommia löytyisi Tuupovaarasta.

Talven mittaan on harrastettu ahkerasti hiihtämistä, tosin Seija otti jyrkässä mäessä aika pahan mukin ja on kulkenut viime ajat jalka paketissa.
- Hyvin on viihdytty. Oikein odotan kevättä, että pääsee paremmin ulkosalla puuhailemaan, kertoo Seija.

Kalastamaan kotijärvelle

Patsonpitkällä on käyty pilkkimässä ja jo valmiiksi iloitaan, miten kesällä päästään verkoille.
- Olihan sitä Nastolassakin Kymijärvi kahden kilometrin päässä, mutta ei se tuntunut omalta vedeltä kokoaikana, Matti Karjalainen sanoo.

Vuonna -55 rakennettu talo on matin isä jäljiltä hyvässä kunnossa, vaikka se on ollut pitkään tyhjillään. Remontti on kuitenkin edessä, sillä talosta puuttuu lämmin vesi sekä peseytymistilat vaikka sisävessa onkin.

Kannustava vaikutus

Tuupovaaran on kunnantulomuuttohankeen myötä on muuttanut kahden hankevuoden aikana 136 henkeä, joista 35% asettui sivukylille. Puolet tulomuuttajista on muualta Pohjois-Karjalasta, Etelä-Suomesta tuli 26 % ja loput muualta Suomesta.

Seija Karjalainen kertoo hankkeen osaltaan vauhdittaneen heidänkin muuttoaan.
- Kyllä sillä oli kannustava vaikutus, sillä samoihin aikoihin kun sain siellä metsässä tämän ideani, alkoi meille tulla hankkeesta postia, hankkeen vetäjä kävi myös täällä paikan päällä pohtimassa asiaa kanssamme.

Tuupovaarassa hanketta vetävä Anne-Mari Tiainen sanoo yhden kohderyhmän olleen juuri paluumuuttajat, joiden myötä monet kesäkäytössä olleet talot ovat pelastuneet lahoamiselta. Hankkeen kautta kaupattiin 30 kiinteistöä joko vakituisiksi tai loma-asunnoiksi.
Autiotaloja on tietysti vielä kylillä, mutta monesti perikunnat tahtovat pitää ne itsellään.


(Karjalainen 09.03.2004)
Helena Romppainen