Tuupiksen Huiput! :: Maallemuuttajan tietoisku!
Päältä päin voi olla vaikea sanoa, kenestä saattaisi tulla maallemuuttaja - meikäläiseksi voi paljastua kuka tahansa lähipiiristäsi. Tässä näytteitä paikallisesta maallemuuttajakannasta, esimerkillisiä uus- tai taaspohjoiskarjalaisia, joita kävimme haastattelemassa. Jos haluat oman haastattelusi tänne, niin ole hyvä vain - maallemuutto on mahdollisuus!
Tyytyväisiä tulijoita:

Jaana Reimasto-Heiskanen
Helsingistä Tuupovaaraan

Riikka Manu
Joensuusta Tuupovaaraan

Tarja ja Reino Suomalainen
Lappeenrannasta Tuupovaaraan

Pia Mikkonen ja Petri Määttä
Metsätalousinsinöörejä
Savonlinnasta Ilomantsiin

Seija ja Matti Karjalainen
Kassanhoitaja ja moniosaaja
Nastolasta Tuupovaaraan

Marja-Liisa Virtanen
Hoiva-alan yrittäjä
Helsingistä Ilomantsiin

Minna Rikkonen
Hevostallin pitäjä
Rääkkylästä Ilomantsiin

Jukka Määttä
Erityisopettaja
Helsingistä Ilomantsiin

Aino Kaarina ja Jarmo Särkijärvi
(Pogostan Sanomat 21.6.04)

Veikko Matveinen
(Pogostan Sanomat, 31.5.2004)

Jaana Lihavainen
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Ninan Steding
(Pogostan sanomat 29.03.04)

Seija ja Matti Karjalainen
(Karjalainen 09.03.2004)

Hannu Haaranen
Espoosta Ilomantsiin
(Helsingin Sanomat 25.01.04)

Harri Lahtela
Nurmijärveltä Tuupovaaraan
(Karjalainen 28.11.03)

Kari Pöyry
Taiteilija
Helsingistä Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 04.09.03)

Armi Toivonen
Mielenterveydenhoitaja
Turusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 28.08.03)

Meri Viljamaa ja
Sauvo Henttonen

Maatalousyrittäjiä
Helsingistä Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.08.03)

Sinikka Tossavainen ja
Risto Ryynänen

Taiteilijoita
Juuasta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 07.07.03)

Ritva Nissinen
Eläkeläinen
Joensuusta Ilomantsiin
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Aija Montonen
Leipomoyrittäjä
Lappeenrannasta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 02.06.03)

Eeva ja Teuvo Varis
Eläkeläisiä
Kirkkonummelta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 27.01.03)

Satu Rönkkö
Eläinlääkäri
Joensuusta Tuupovaaraan
(Pogostan Sanomat 20.06.02)

Nina Laine ja
Sten Sandström

Perhekotiyrittäjiä
Pernajasta Ilomantsiin
(Karjalainen 21.01.02)

.Neljän vuosikymmenen laivanrakennuskeikka etelään


Veikko Matveinen lähti Tuupovaaran Hoilolasta 60-luvun alkuvuosina töiden perässä etelään ja palasi vuosi sitten keväällä takaisin. Eläkkeelle jäämiseen Veikko alkoi varautua jo vuosikymmen sitten: alkoi rakentaa itselleen hirsitaloa synnyinkotinsa viereen. Nyt hän asuu talossaan, Korpijärvi liplattaa ikkunan takana ja mies on tyytyväinen.

- Alkoivat silloin metsätyöt olla vähissä ja ajattelin, että yritetäänpä tehdä muuta. Sain töitä Hietalahden telakalta. Kävin laivalevysepääkurssin ja siitä se lähti. Suurimmat telakalla rakennetut alukset olivat 300-metrisiä, 11-kantisia ha niiden uppouma oli jotain 70000 tonnia. Vuosi sitten sain lomautuslapun ja tulin tänne sillä mielellä, että takaisin en lähde. Paljon siellä tuli nähtyä, mutta koskaan en kotiutunut sinne, kertoo Veikko Matveinen.

- Kun tätä talon paikkaa aloin kaivella vuosikymmen sitten päätin, että tänne, jos eläkkeelle asti selviän. Kirvesmies pystytti seinät ja muurari muurasi muurit, muuten olen itse rakennellut tätä.

Porukka täällä on noiden etelässä oltujen vuosikymmenien aikana vähentynyt ja Veikko sanoo, ettei hän vaikkapa tuolla kaupoissa oikein tunne ketään. Mutta koulukaveri, Koivusen Ville, asuu kilometrin päässä ja sehän auttaa sopeutumista takaisin. Mutta tekemistä pitää olla.

- Pikkuisen pelotti, jotta miten se talvi menee, mutta sehän meni kun oli lumitöitä ja pari verkkoa järvessä. Mutta tuossa kun pitelin sohvaa selässä ja kirjaa kädessä, kyllä siinä vaan ne tekemättömät työt tahtoivat pyöriä mielessä.

Telakalla joutui tekemään kaikenlaista työtä ja oli porukkaa ympäri Suomea. Mutta viimeaikoina alkoi porukka kansainvälistyä, sinne alkoi tulla maahanmuuttajia töihin. Tuli afrikkalaisiakin, olivat kurssin ajan ja lähtivät pois. Sitäkin kuppilaelämää tulo nähtyä, mutta mielessä pyöri, että täällä on kämppä miltei valmiina ja tänne se vain veti. Silloin kun telakalla oli tilauksia ja aikataulut painoivat päälle, olivat päivät joskus 16-tuntisia.

- Aikataulut olivat tiukkoja ja silloin kun lohkon piti olla valmiina, silloin piti alkaa työtä tehdä. Eivätkä nuoremmat olleet valmiita tekemään, ne jotka tekivät, tahtoivat olla viisikymppisiä, kuusikymppisiä ukonkäppänöitä. Tietysti, pakko se on olla siellä missä on töitä, mutta kotiutumaan ei voi pakottaa. En mä tiijjä, tänne se vain veti. Kirjastossa kävin viime vuonna ahkeraan ja lainasin tuhansia sivuja. Nyt en uskalla lainata, kun on muutakin tekemistä, kertoilee Veikko Matveinen - paikassa, jonne tuntuu kotiutuneensa.

Pogostan Sanomat, 31.5.2004
Teuvo Kuivalainen

 
Seuraava >>
( Jaana Lihavainen )
Takaisin ylös
 
Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun. Mikä saa nuoret kaupunkilaistytöt muuttamaan ihan tosi korpeen? Onko toivoakaan selviytymisestä, jos ei tunnista edes naurista? Ennen kuin vaihdat farkut verkkareihin ja jätät taaksesi liudan hämmentyneitä lähimmäisiä, ota aikalisä ja pohdiskele omia mahdollisuuksiasi. Seuraavaksi on aika antaa itsesi ilmi tulomuuttohankkeelle.  Paljon linkkejä ensi maalaisaskeliasi varten. Takaisin alkuun. Ihastele ihmisiä, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja karauttaneet vaaramaisemiin. Haluaisitko joukon jatkoksi?